Pirha terävöityy lapsiperheköyhyyden kukistamisessa, raportti kertoo nykytilanteesta

– Työntekijöistämme koostuvan rakenteellisen sosiaalityön työryhmän kokoamassa raportissa painottuu työntekijöiden kokemus lapsiperheköyhyydestä. Lisäksi Pirhassa oli tarve lisätä ammattilaisten ja päätöksiä tekevien ymmärrystä siitä, miten taloushaasteet vaikuttavat vanhemmuuteen ja lapsen tilanteeseen, Pirhan lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjajohtaja Titta Pelttari kertoo.

– Jos perhe miettii, riittävätkö rahat loppukuussa ruokaan, voi perheellä olla siinä hetkessä niukat resurssit vuorovaikutustyöskentelylle tai muulle vastaavalle. Haluamme herätellä ammattilaisiamme tarkastelemaan asiakkaiden kanssa työskentelyssä myös näitä asioita. Toivottavasti raportti palvelee tätäkin tarvetta, Pelttari lisää. 

Raportti on vielä tuore, joten toimenpidesuositusten osalta Pirhassa ei ole vielä tehty kokonaissuunnitelmaa. Kuitenkin lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tehdään jo nyt monenlaisia toimenpiteitä.

– Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille järjestetään lisäkoulutusta muun muassa lapsiperheköyhyyteen sekä muuttuvissa tilanteissa elävien perheiden kohtaamiseen ja auttamiseen. Meidän yhteiset koulutuksemme tavoittavat laajan joukon osaajistamme, joten odotan kovasti, mitä tämä alkusysäys tuottaa tulevaan, Pelttari miettii.

Pelttarin mukaan Pirhan intraan tuotetaan ammattilaisille tietopaketti siitä, mistä perheet saavat apua talousvaikeuksissa.

– Jos esimerkiksi neuvolan asioinnissa tulee esille, että perheellä on heikko taloustilanne, ja vanhemmat tarvitsevat apua, olisi terveydenhoitajilla ymmärrys siitä, mistä apua voi saada, ja miten avun piiriin pääsee, Pelttari tarkentaa.

Raportin toimenpidesuosituksen ja ensi vuoden helmikuussa muuttuvan asiakastietojärjestelmän myötä Pirhassa ammattilaisten osaamista toimeentulotukityöhön liittyen yhdenmukaistetaan. Lisäkoulutuksen ja yhtenäisten asiakastietojärjestelmäroolien myötä eri puolilla Pirkanmaata työskentelevillä sosiaalityöntekijöillä ja sosiaaliohjaajilla on mahdollista tehdä omalle asiakkaalleen ehkäisevä tai täydentävä toimeentulotukipäätös tilanteissa, joissa se on tarpeen.

– Esimerkiksi häätö- tai sähkökatkostilanteessa oma työntekijä tai oman tiimin työntekijä voisi tehdä päätöksen asiasta, eikä asiakas joudu pallotelluksi hätätilanteessa työryhmältä toiselle, Pelttari avaa. 

Aikuissosiaalityön asiakkuus ei kuitenkaan siirry lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjalle, vaan perheen aikuisten kanssa suunnitelmallista työskentelyä edellyttävät tehtävät tehdään näihin tehtäviin koulutettujen ammattilaisten toimesta. Tällä halutaan varmistaa se, että aikuiset saavat tarvitsemansa laadukkaan avun ja ajan työskentelylle.

– Koska tämä teema on perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta erittäin merkityksellinen, eikä valitettavasti poistuva ongelma, niin toimenpiteitä otetaan laajemmin käyttöön ajan kanssa. Nämä ovat siis vasta alku, Pelttari korostaa.

– Huolestuttavaa on, jos sen kasvu jatkuu edelleen, eikä meillä ole keinoja kasvun pysäyttämiseksi, Tainio suree.

Tainio uskoo, että kehittämällä omaa palveluosaamistaan Pirha pystyy vaikuttamaan jonkin verran perheiden tilanteeseen.

– Tosiasia on kuitenkin, että Pirhankin vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset johtuen tiukoista talousraameista, Tainio harmittelee.

Tainion katseet kohdistuvatkin maan istuvaan hallitukseen.

– Ensisijainen ajatukseni on, että hallituksen keskeiset toimet jatkossa perustuisivat vahvemmin sen päätösten vaikutusten arviointiin ja asiantuntijoiden näkemysten huomioon ottamiseen. Oletettavaa on, että työttömyys pysyy korkeana vielä pitkään, ja sen myötä Kelan maksamien tukien leikkauksia pitäisi tarkastella uudelleen, Tainio näkee.

Tainio vakuuttaa, että Pirhassa kehitetään koko ajan lasten, nuoren ja perheiden palveluita.

– Keskeistä on pyrkiä siirtämään painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin sekä inhimillisimpiin ja kevyempiin toimiin. Lapsiperhesosiaalityötä kehitetään ja lisätään sen yhteistyötä aikuissosiaalityön kanssa. Lisäksi yhteistyötä Kelan kanssa lisätään palveluiden ja etuuksien yhteensovittamiseksi. Perheiden talousosaamiseen kiinnitetään mahdollisuuksien mukaan huomiota, ja sitä pyritään parantamaan, Tainio listaa. 

Tainion mukaan lapsiperheköyhyyden lisääntymiseen on monia syitä.  

– Usein on todettu, että köyhyys on ylisukupolvista. Tämä voi olla osaltaan taustalla, mutta suurimmat syyt perheen pienituloisuuteen ovat varmasti yksinhuoltajuus, maahanmuuttajatausta sekä syyt, jotka estävät tai vaikeuttavat huoltajan tai huoltajien työllistymistä, kuten matala koulutustausta tai sairaus, joko fyysinen tai psyykkinen. Syynä voi olla myös osaamattomuus talousasioiden hoidossa.

– Uutukaisen raportin mukaan lapsiperheköyhyys näkyy lasten arjen perustarpeiden puutteina, häpeänä ja ulkopuolisuutena. Työni kautta olen havainnut, että myös arjen hallinnan puute on kasvanut. Tämä lisää haasteita auttamisjärjestelmää kohtaan. Siksi palvelujärjestelmän pirstaleisuus on iso ongelma. Perheköyhyyteen liittyvät taustatekijät ovat raporttia laajemmat, rehtorina työskentelevä Andersson tarkentaa.

Anderssonin mukaan ehdotetuista toimista nousee muutamia selkeitä kehittämiskohteita.

– On laajennettava toimeentulotukityön osaamista sekä parannettava Kelan ja Pirhan välistä yhteistyötä. Matalan kynnyksen palveluiden suunnittelu talousneuvotteluun on tarkoituksenmukaista. Lapsiperheköyhyyden vähentämiseen tarvitaan myös kunnat. Erityisen vakauttava olemassa oleva järjestelmä on koulu, jonka pysyvyyttä toimia suunniteltaessa kannattaa hyödyntää, Andersson ehdottaa.

Andersson harmittelee, ettei perheisiin tehtävistä oikea-aikaisista interventioista tai niihin liittyvistä haasteista mainittu raportissa mitään.

– Tämä asia on vaikea, sillä yksilön suoja ja kotirauha on Suomessa erittäin korkealla tasolla, mikä on lähtökohtaisesti erittäin hyvä asia. Kuitenkin jossakin kriisiytyneissä tilanteissa auttaminen muodostuu erittäin vaativaksi tai mahdottomaksi, kun apua ei halutakaan ottaa vastaan. Lapsiperheköyhyydessä on monia ulottuvuuksia, ja siksi auttamisesta pitäisi voida juridisesti tehdä helpompaa, vaikka toinen huoltajista ei haluaisikaan perheelle apua tai tukitoimia, Andersson näkee.

Anderssonin mukaan myös elinkustannusten nousu on osaltaan vaikuttanut heikentyneeseen tilanteeseen.

– Se, että palvelujärjestelmä on vielä jokseenkin pirstaleinen, ei helpota vaativaa tilannetta. Perheiden kuormittuminen, työmarkkinoiden epävarmuus ja ylisukupolvinen huono-osaisuus vaikuttavat tässä ajassa merkittävästi ja siten järjestelmän toimivuus on koetuksella, Andersson päättelee.