Tutkinnot, kieli ja kansainvälisyys: tulevaisuuden korkeakoulu hakee tasapainoa

Tampereen yliopistossa ei pelätä, etteikö opiskelupaikkoja saataisi täyteen. Tampere on opiskelijoiden keskuudessa erittäin vetovoimainen kaupunki. Vetovoimasta kertoo esimerkiksi se, että ensisijaisia hakijoita Tampereen yliopistoon on yleensä toiseksi eniten Helsingin yliopiston jälkeen. Jonain vuonna hakijoita oli jopa enemmän kuin Helsinkiin.

− Ykköseksi meidät nostaa aina näyttelijäntyön koulutus, johon otetaan uusia opiskelijoita joka toinen tai joka kolmas vuosi. Viime keväänä hakijoita oli ylipäätään paljon, koska työllisyystilanne oli huono. Kun ei ole töitä tarjolla, kannattaa hakeutua opiskelemaan, Tampereen yliopiston koulutuksen vararehtori Marja Sutela toteaa.

Tavallisin reitti Tampereen yliopistoon kulkee edelleen lukion kautta. Vain kaksi prosenttia opiskelijoista tulee toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta. Puolet uusista opiskelijoista otetaan todistuksen perusteella, 40 prosenttia valintakokeilla ja loput erilaisten näyttöjen tai avoimen yliopiston kautta.

Yliopistojen kansallisen valintahankkeen puheenjohtajana toimineen Marja Sutelan viesti nuorille on, että lukiossa kannattaa opiskella juuri niitä aineita, jotka itseä kiinnostavat.

− Optimointi kannattaa harvoin, jos aine ei oikeasti kiinnosta. Toki jos haluaa opiskelemaan vaikkapa lääketiedettä, lukiossa on opiskeltava matematiikkaa ja luonnontieteitä. On kuitenkin hyvä huomata, että tarjonta on laajaa. Lääketieteestä kiinnostunut voisi innostua myös bioteknologiasta tai vaikka lääketieteen teknologiasta.

− Teemme paljon markkinointityötä sen eteen, että tällä hetkellä aliedustetut ryhmät kuten maahanmuuttajataustaiset nuoret hakeutuisivat yliopistoon. Tiedekasvatustapahtumia ja hakuwebinaareja suunnataan suoraan heille.

Markkinoinnin ja rohkaisun lisäksi he tarvitsevat usein suomen kielen opetusta ja lisäopetusta pärjätäkseen suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa. Sutela kertoo, että suomea toisena kielenään puhuvien opinnot sujuvat usein hyvin graduntekovaiheeseen asti, mutta tieteellisen tutkielman kirjoittaminen suomeksi onkin haasteellista.

Tampereen yliopistossa opiskelukieli on edelleen valtaosin suomi. Monella alalla kandidaatin tutkinnon jälkeen tulevat maisteriopinnot voi suorittaa myös englanniksi kansainvälisten opiskelijoiden kanssa.

− Jatkossakin pidämme toki kiinni siitä, että tutkinnon voi suorittaa myös suomeksi.

Myös alanvaihtajat ja osaamistaan täydentävät paikkaavat tilannetta, kun nuorisoikäluokat alkavat pienentyä. Jatkuvan oppimisen koulutustarjontaa on tarkoitus kehittää niin, että entistä useammin osaamista voisi täydentää jollain lyhyellä täsmäkoulutuksella. Kokonaisen tutkinnon suorittaminen halutaan varata heille, joilla ei vielä ole tutkintoa.

− Näin ensikertalaiset pääsisivät jatkossa nopeammin opiskelemaan.

− Kansainvälisten opiskelijoiden osuutta on tarkoitus kasvattaa. Se onnistuu, kun perustekeminen on korkealla tasolla. Iso osa kansainvälisistä opiskelijoista tulee meille tutkinto-ohjelman sisällön perusteella, Marja Sutela kertoo.

− Vaikka työllisyys on nyt heikkoa, jatkossa Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia.

Kansainvälisiä opiskelijoita houkutellaan kumppanuuksilla ulkomaisten yliopistojen kanssa. Esimerkiksi intialaisen nuoren voi olla jatkossa mahdollista hankkia kaksoistutkinto niin, että maisterikoulutuksen ensimmäinen vuosi suoritetaan intialaisessa korkeakoulussa ja toinen Tampereella. Opiskelija saisi tutkintotodistuksen kummastakin.

− Opiskelija maksaisi vain yhden lukuvuosimaksun, ja samalla yliopistojen välinen tutkimusyhteistyö tiivistyy. Järjestelmässä olisi isoja etuja kaikille, Sutela sanoo.

Hän kertoo, että kansainvälisistä opiskelijoista kasvaa huippututkijoita suuremmalla todennäköisyydellä kuin kotimaisista. Kun yhdeksän prosenttia kaikista perustutkinnon suorittaneista i on kansainvälisiä opiskelijoita, tohtoriohjelmien opiskelijoista neljäsosa on kansainvälisiä.

Kansainvälistymistavoite tarkoittaa myös sitä, että lukuvuosimaksuista ei haeta bisnesluokan tuottoja. Rahaa tärkeämpää on opiskelijoiden korkea laatu eli sisään pääsee osaamisella, ei euroilla.

Lukuvuosimaksuihin liittyy kuitenkin ongelma. Lakimuutoksen takia ulkomaalaisten opiskelijoiden maksut nousevat ensi vuonna, kun Euroopan Unionin ulkopuolisten maiden kansalaisilta aletaan periä täyskatteelliset lukuvuosimaksut eli kandidaattiopinnoista 10 000 euroa ja maisteriopinnoista 12 000 euroa lukuvuodessa.

− Hakijamäärä epäilemättä tippuu, mutta lähtee sitten taas toivottavasti pian nousuun. Näin kävi ainakin Uppsalan yliopistossa, jossa hakijamäärät kasvoivat parissa vuodessa jopa aiempaa isommiksi, vaikka lukuvuosimaksut olivat merkittävästi korkeammat.

− Tampereen yliopisto on aidosti monialainen ja sellaisena jatketaan. Keihäänkärkemme ovat  tekniikka, terveys ja yhteiskunta, Marja Sutela sanoo.

Monialaisena ja kansainvälisenä tiedeyliopistona Tampereen yliopisto pystyy paitsi kasvattamaan huippututkijoita myös houkuttelemaan heitä muualta. Huippututkijoita tarvitaan tutkimusrahoituksen kasvattamiseksi.

− Kilpailemme tutkimusrahoituksesta muiden kansainvälisten yliopistojen kanssa. Toisaalta teemme myös yhteistyötä muiden yliopistojen kanssa. Esimerkiksi Aalto-yliopiston koordinoima tekoälytutkimus, jota rahoittavat Silo AI:n Peter Sarlin ja Ellis Instituutti, toi Tampereellekin alan huippututkijoita.

− Etenkin tukipalveluissa ja hallinnossa yhteistyö on jo todella tiivistä, ja muillakin alueilla yhdessä tekemistä kehitetään koko ajan.

Tiivis yhteistyö eri oppilaitosten ja muiden yliopistojen kanssa on hyvää ongelmien ehkäisyä ja  lääkettä koko alaa vaivaaviin taloudellisiin haasteisiin. Yliopistoissa jännitetään koko ajan, miten valtion perusrahoitus kehittyy.

Marja Sutela sanoo, että Tampereen yliopiston talous on tällä hetkellä hyvässä kunnossa ja vakaalla pohjalla.

− Valtion rahoitusleikkaukset ja tulosvaatimukset kuitenkin lisääntyvät koko ajan. Meidän pitää tuottaa yhä enemmän tutkintoja yhä pienemmällä rahoituksella. Yhteistyötä yliopistojen kesken pitää edelleen tiivistää. Olemme olleet luovia ja joudumme olemaan sitä vastakin.