Ysiluokkalaiset suunnittelevat tulisesti tulevaisuutta, he kulkevat kohti ammatillista päämäärää

ANNI Järvinen tiesi jo 5-vuotiaana haluavansa tähtitieteilijäksi. Nyt, 15-vuotiaana, hänellä on edelleen sama ammatillinen unelma. Järvinen opiskelee yhdeksännellä luokalla Kostianvirran yhtenäiskoulussa Pälkäneellä. Kevään yhteishaussa hän hakee samassa rakennuksessa olevaan lukioon.

‒ Haluan tähtitieteilijäksi tai joksikin tieteilijäksi, ja kun aion mennä yliopistoon, niin lukio auttaa, Järvinen perustelee valintansa.

Kouluaineista kiinnostavimmat Järviselle ovat fysiikka, kemia, biologia ja matematiikka, joita hän aikoo opiskella paljon lukiossa. Hän haluaa Pälkäneen lukioon, sillä muuten hän joutuisi tekemään pitkää bussimatkaa tai muuttamaan Pälkäneeltä muualle. Hän ei halua kumpaakaan niistä.

Luokkakaveri Aino Ahola suunnittelee hakevansa Ypäjän Hevosopistoon. Ahola haluaa työskennellä hevosalalla tulevaisuudessa.

‒ Siitä tykkään ja sitä osaan tehdä, hän perustelee.

Ahola on harrastanut ratsastusta ja hevostenhoitoa koko elämänsä. Hän sanoo, että hevoset ovat rehellisiä eläimiä ja siksi niiden kanssa on mukava työskennellä. Ahola myös tykkää uuden oppimisesta.

‒ Hevosalalla ei voi ikinä olla täydellinen, vaan aina oppii uutta.

Ammatiltaan Ahola olisi mieluiten ratsastuksen valmentaja tai työskentelisi nuorten hevosten parissa ratsuttajana.

Ahola sanoo, että koulunkäynti ysiluokalla menee hyvin, hän pitää esimerkiksi äidinkielestä ja liikunnasta.

 Ahola kokee olevansa enemmän tekijä- kuin lukijatyyppi ja haluaa Hevosopistoon siksikin, että opiskelu siellä on käytännönläheistä. Hän aloittaisi työelämän mielellään melko pian, joten ammatilliset opinnot vetävät puoleensa.

LUKAS Rauhamäki aikoo hakea Pälkäneen lukioon, koska lukiossa oppii laajasti eri asioista. Lukiossa hän haluaa valita paljon englannin, matematiikan ja äidinkielen kursseja. Rauhamäki opiskelee samalla luokalla Järvisen ja Aholan kanssa. Hänen mielestään ysiluokalla saa tärkeän perustan tulevia opintoja varten.

Ysillä esimerkiksi etsitään itselle sopivaa rytmiä kokeisiin lukemisessa.

‒ Sitä voi hyödyntää lukiossa.

Rauhamäki ei tiedä, millä alalla haluaisi työskennellä tulevaisuudessa, mutta hän tietää olevansa kiinnostunut yrittäjyydestä. Hänellä on vuosia aikaa miettiä itselleen mielenkiintoisin ala.

‒ Lukiossa ja intissä ehdin keksiä, mitä haluan tehdä.

Rauhamäki on kiinnostunut tietokoneista ja hänen alustava ajatuksensa on, että tuleva työ voisi olla ”sähköisellä alalla”. Harrastuksena Rauhamäki on kiinnostunut liikunnasta, varsinkin salibandystä ja kuntosalilla käymisestä. Siksi hän aikoo hakea Pälkäneen lukion urheilulinjalle.

Väinö Pusa on harrastanut suunnistusta 6-vuotiaasta asti. Nyt hän kilpailee suunnistuksessa SM-tasolla.

Hän on opiskellut yläkoulun aikana paljon itsenäisesti kotona, koska on harjoitusleireillä välillä koulupäivien aikana. Joustavuus opiskelussa on hänen mielestään parhaita puolia Kostianvirran yhtenäiskoulussa, jossa hän on Järvisen, Aholan ja Rauhamäen kanssa samalla luokalla.

Pusa haluaa työskennellä suunnistuksen parissa tulevaisuudessa, mieluiten valmentajana. Seuraavaksi hän opiskelisi mieluiten Sammon keskuslukion urheilulinjalla Tampereella. Koska linjalle on vaikea päästä, Pusa harkitsee hakemista peruslinjalle Sammon keskuslukioon ja lisäksi Tampereen Urheiluakatemiaan.

Urheiluakatemiassa avautuisivat hyvät treenimahdollisuudet Tampereella.

‒ Ja jos menestyisin hyvin, voisin lukion toisena vuonna ehkä hypätä Sammon keskuslukion urheilulinjalle.

Yksi vaihtoehto Pusalle on Pälkäneen lukion urheilulinja.

Pusa pitää siitä, että suunnistuksessa ympäristöt ovat aina erilaisia. Vaatimus nopeista päätöksistä, joita kisoissa pitää tehdä, ja hyvän juoksukunnon välttämättömyys, on myös kiehtovaa. Valmentajan työhön kuuluu ryhmä- ja yksilövalmennusta sekä karttojen tekoa. Se kaikki kiinnostaa Pusaa.

Rauhamäen mielestä hyvä työpaikka olisi sellainen, jossa ihmiset tykkäävät toisistaan ja kunnioittavat toisiaan. Hyvään työelämään kuuluisi, että työpäivät eivät olisi liian pitkiä, eli olisi myös vapaa-aikaa. Lisäksi palkan pitäisi olla riittävän hyvä. Ahola arvostaa mukavaa työnantajaa ja hyvää työilmapiiriä.

‒ Ja pitää olla hyvät tilat tehdä töitä, esimerkiksi hevosalalla hyvät maneesit ja tallit.

Järvinen kertoo, että kun kiinnostuksen kohteita on iän myötä tullut lisää, niin myös ammatit, jotka häntä kiinnostavat, ovat lisääntyneet. Hän haluaisi mielellään olla myös esimerkiksi meteorologi tai geologi.

Hänen mielestään vetovoimainen työpaikka on sellainen, jossa saa tutkia uusia asioita. Hyvä yhteishenki työpaikalla on tärkeä.

‒ Ja pitäisi tulla sen verran palkkaa, että voin elättää ainakin kolme lasta.

Järvinen haluaa käydä ulkomailla töissä tai saada niin paljon rahaa, että voi matkustella vapaa-ajalla.

‒ Työelämää katson tarkemmin sitten lukion puolella, hän toteaa.

Lukas Rauhamäki on sitä mieltä, että tulevaisuudesta ei kannata stressata liikaa. Jos ei pääse opiskelemaan sinne, minne ensisijaisesti haluaa, vaihtoehtoja on aina paljon.

Aino Ahola suunnittelee asuvansa opiskeluvuosien aikaiset arkipäivät opistolla Ypäjällä. Hän luottaa siihen, että kaikki menee hyvin itsenäisemmässä elämässä.

‒ Äiti on kuitenkin tukena. Hän on sanonut, että tulen pärjäämään elämässä ja kannustanut, että haen, minne tykkään, enkä mieti, että mitä jos.

Anni Järvinen kertoo suunnitelleensa tulevaisuuden selkeästi ja lähtevänsä itsevarmasti jatko-opintoihin.

‒ Kun haluan opiskella tähtitieteitä yliopistossa, minun pitää muuttaa, mutta se on sen ajan murhe. Haluan saada maailman pelastettua, ilmastonmuutos pitää saada loppumaan. Minusta täytyy tulla hyvä tieteilijä, jotta pystyn siihen.

HANNA HIRVONEN