Puolueilla on nyt aito mahdollisuus uudistaa kuntia – kuntaministeri odottaa parlamentaariselta työryhmältä mullistavia avauksia

– Niillä on kaikki valta, hän teroittaa.

Ikonen näkisi kernaasti, että kunnat muistaisivat ainutlaatuisen asemansa ja rohkenisivat toimia itsehallinnollisuutensa voimin.

– Kunnilla on paljon laajemmat toimintamahdollisuudet kuin esimerkiksi uutukaisilla hyvinvointialueilla on. Minusta on erittäin tervetullutta, että kunnat ottaisivat valtansa tosissaan ja tekisivät päätöksiä sen mukaisesti. Kunnilla on verotusoikeus, jota hyvinvointialueilla ei ole.

Ikonen muistuttaa, että hyvinvointialueet ovat valtiovallan tiukassa ohjauksessa.

Anna-Kaisa Ikonen tunnistaa kuntien toimintaympäristön sudenkuopat ongelmineen ja pelkoineen.

Ministeri sanoo, että yksi hallituskausi on kunnan elämässä ja toiminnassa aivan liian lyhyt jakso tavoitteelliselle työlle.

– Etenkin, jos yksi hallitus tekee näin, ja seuraava hallitus jo täysin toisin. Kunnille on saatava nyt niiden kaipaama työrauha, jotta niiden tekeminen on suunnitelmallista ja määrätietoista. Kannustava ja vakaa toimintaympäristö takaa myös kuntien innovaatiot ja rohkeuden tehdä asioita uudenlaisella tavalla.

– Meidän täytyy uskaltaa puhua avoimesti ja rakentavasti kuntien tulevaisuudesta. Kunnallishallintomme juuret ovat vanhat, peräisin 1800-luvulta. Elämme koko ajan muuttuvassa maailmassa, joten eivät kunnatkaan voi olla reagoimatta ja sopeutumatta kulloisiinkin haasteisiin.

Ikonen herättelee ymmärtämään kuntien keskeisen roolin koko hyvinvointiyhteiskuntamme perustana ja toimivuuden turvaajina.

 – Haastajina ovat muun muassa väestörakenne, demokratia sekä talous.

– Syntyvyys on ollut ennätyksen alhaisella tasolla pian 20 vuotta, eikä vauvojen määrään ole muutosta näkyvillä. Pienet ikäryhmät vaikuttavat muun muassa perusopetuksen tarpeeseen. Soten-jälkeisessä ajassa opetuksen järjestämisestä on puolestaan kunkin tullut kuntien tärkein tehtävä.  

Ministeri teroittaa, että maailma muuttuu koko ajan erittäin voimakkaasti. Siksi myös kuntien on pystyttävä elämään paitsi ajassa myös etunojassa tulevaisuuteen. Se edellyttää kuntien tehtäväkentän kriittistä tarkastelua ja ajanmukaisten toimintatapojen käyttöönottamista.

Ikonen sanoo, että kunnat ovat kovin erilaisia, joten niiden kunkin pitäisi pystyä elämään synkronissa oman todellisuutensa kanssa. Esimerkiksi pian 700 000 asukkaan Helsingillä on eri maailma kuin keskipohjanmaalaisella vajaan 700 asukkaan Lestijärvellä.

– Minusta ei ole relevanttia keskittyä taittamaan peistä vain esimerkiksi kuntaliitoksista. Joissain tilanteissa ne ovat hyvä ja tarpeellinen ratkaisu, mutta tuttu totuus on, ettei kahta köyhää kuntaa niputtamalla tule elinvoimaisempaa toimijaa

– Kunnat ovat tehneet jo vuosikymmenien ajan hyvää ja tuloksellista yhteistyötä. Toki yhteistyötä voidaan aina tehdä enemmän ja enemmän, mutta tämäkään tie ei tuo mitään perustavaa laatua olevaa ennennäkemätöntä. – Kunnat ovat ammentaneet elinvoimaa erikoistumisesta johonkin valittuun asiaan tai teemaan. Tällä saralla on vielä aidosti tehtävää.

Ikonen painottaa, ettei kuntamaailmassa pidä puhua ja toimia vain raha- tai talouskärjellä, koska kunnat ovat asukkaitansa varten.

– Kyse on ihmisistä ja heidän palveluistaan.

– Meidän on pystyttävä kirkastamaan kuntien rooli ja tehtävät. Meillä on oltava yksiselitteinen palvelulupaus. Palvelukärki on sanoitettava ihmislähtöisesti eikä ainoastaan rakenne- tai talousvaateilla.

Ikonen laittaa nyt toiveensa eduskuntapuolueisiin ja parlamentaariseen työhön, jossa etsitään ennakkoluulottomasti ja kiihkottomasti täysin raikkaita ja uudenlaisia ratkaisuja perinteisesti vahvojen kuntien toimintakyvyn turvaamiseen.

– Juuri tässä ja nyt minun ei ole viisasta kuntaministerinä tehdä omia päänavauksia, jotta työskentely lähtee aidosti hyvin liikkeelle. Jäämme odottamaan omaperäisiä ja arastelemattomia malleja ja polkuja.

Uuden äärellä oleva Ikonen sanoo olevansa erittäin innostunut kuntamietinnän hedelmistä. Hänen ensivaikutelmansa jokaisesta puolueesta ovat toivorikkaat.

– Parlamentaarisella työllä tavoittelemme nimenomaan väkeviä askelmerkkejä.

– Olen valtionosuuksien kokonaisuudistuksen epäonnistumisesta harmissani. Se olisi ollut erittäin tarpeellinen ja tervetullut. Viime kerran valtionosuuksia päivitettiin vuonna 2015. Kymmenessä vuodessa on tapahtunut erittäin paljon asioita, jotka vaikuttavat nimenomaan erilaisten kuntien jokapäiväiseen elämään. Mullistavia asioita ovat olleet esimerkiksi sote-palveluiden siirtyminen kunnilta valtiolle ja hyvinvointialueille ja työ- ja elinkeinopalvelujen siirtyminen valtiolta kunnille.  Valtionosuusremontti on välttämätön.

Ikonen kiteyttää, ettei käytössä oleva valtionosuusjärjestelmä vastaa kuntien nykyistä tilannetta.

Manner-Suomen 292 kunnassa on Ikosen mukaan niin kutsuttujen sote-erien jäljiltä vahvoja voittajia ja vahvoja häviäjiä.

– Hanke tyssäsi aikapulaan. Sopu ei syntynyt ajoissa.

Ikonen on kuitenkin toiveikas, ettei valtionosuuksien kokonaisuudistuksen hyväksi tehty kahden vuoden työ valuisi täysin hiekkaan.

– Laitan toiveeni lähestyvien eduskuntavaalien jälkeen perustettavaan uuteen hallitukseen ja sen hallitusohjelmaan. Nyt tehdyssä aineistossa on paljon relevanttia sisältöä, joka on täysin käytettävissä, kun hanke käynnistyy uudelleen.

– Monen muun ministerin virkamatkat kohdistuvat ulkomaille. Kuntaministerinä minä matkustan laajasti kotimaassa.

– Maan eri puolilla nousi erilaisia asioita esille. Itä-Suomessa puhuttiin paljon rajatilanteesta. Rannikkoalueilla Länsi-Suomessa mielenkiinnon kohteina ovat tuulivoimalat.

 – Kuntien talouden haasteet ja alhainen syntyvyys puolestaan olivat kaikkialla tuttuja teemoja.