Pirkanmaan kansanedustajia johtava Lauri Lyly: ”Hallituksen ja opposition raja on historiallisen syvä – pirkanmaalaiset kansanedustajat tekevät tiivistä yhteistyötä”

Kansanedustaja Lauri Lyly, 73, on koko pitkän työuransa ajan ammattiyhdistysjohtajana ja poliitikkona neuvotellut, etsinyt yhteistä säveltä ja arvostanut vakautta.

Tampereen pormestarina ja Pirkanmaan hyvinvointialueen ensimmäisten ja toisten aluevaalien ääniharavana aluevaltuustoon noussut Lyly on yksi maankuulun pirkanmaalaisen yhteistyöhengen rakentaja ja -taidon rakentaja. Hän muistuttaa, että maakunnan kasvu ja kehitys on ollut suotuisaa pitkälti vakiintuneen neuvottelu- ja sopimiskulttuurin ansiosta.

Lyly kiittelee myös 20 pirkanmaalaisen kansanedustan yhteistyöhaluja ja -taitoja. Hän johtaa tämän vuoden kansanedustajien neuvottelukuntaa, jonka toiminta koordinoi Pirkanmaan liitto.

– Toivon, että meidän pirkanmaalaisten kansanedustajien puoluerajat ylittävä yhteistyö olisi näinä poikkeuksellisen epävarmoina ja vaikeina aikoina esimerkkinä koko eduskunnalle. Perinteisesti yhteiskuntamme vahvuus kriiseissä on ollut yhdessä sopiminen.

– Vaikka maailma on nyt monella tavalla tulessa, meillä suomalaisilla ei ole yhteen hiileen puhaltamista. Olemme kuitenkin pieni kansa, jonka voima on laaja-alaisessa yhteistyössä ja lujassa luottamuksen ilmapiirissä.  

Lylyn mukaan kansakunta säilyttää yhtenäisyytensä ja yhteiskunta vakautensa, kun me yhdessä pidämme huolta jokaisesta ihmisestä.

– Jos kansalaisten luottamus yhteiskuntaan murenee, menetämme paljon.

– Hallituksen ja opposition raja on historiallisen syvä. Juuri tämän rajan ylittämiseen kaivataan Tampereelta ja Pirkanmaalta tuttua keskustelu- ja sovittelukulttuuria.

Lyly arvelee, että päähallituspuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat rakentaneet hallitusohjelmansa niin tiukoiksi, etteivät puolueet pysty antamaan mistään hallitusohjelmalinjauksesta tuumaakaan periksi. Pattitilanteessa järkevätkään ehdotukset eivät saa vastakaikua.

Lyly huomauttaa, että kotimaan ongelmien lisäksi harteilla ovat koko maailman murheet erilaisine katastrofeineen ja kriiseineen.

– Epävarmuutta on tarjolla joka puolelta.

Kansainvälisen ja turvallisuuspolitiikan haasteeksi on noussut ydinasekielto, jota istuva hallitus yrittää murtaa. Lyly teroittaa, että käsillä on aidosti iso ja suorastaan valtava asia, joka ei ole yksittäisen tai yksittäisten puolueiden ratkaistavissa.

– Viime ajat olemme eläneet ydinasekiellosta käytävässä keskustelussa arkea, jossa puolueet jaetaan lampaisiin ja vuohiin.

Lyly linjaa ykskantaan, että ydinaseasiasta on säädettävä lailla.

– Tämän koko luokan asiaa ei voi kukaan sanella.

Lylyn mukaan Pirkanmaan ja sen jokaisen 23 kunnan on vaalittava elinvoiman lähteitä. Niistä tärkeimpiin kuuluu saavutettavuus eli liikenneyhteydet. Hän varoittaa ajautumasta huonoon tilanteeseen, jossa väyläinvestointien laiminlyöminen synnyttää tuhoisia kasvujarruja.

– Väylähankkeet kaipaavat ennakoitavuutta.

Pirkanmaa on sijaintinsa takia niin rataverkon kuin tieverkoston solmukohta. Pääradan parantaminen hyödyntää Lylyn mukaan koko Suomea. Tieverkoston puolella valtatie 9:llä alkaa tapahtua, joten tavoitteet on nyt suunnattava erityisesti valtatie 12:een.

– Lisäksi on paljon yksittäisiä tiehankkeita, joita on pidettävä esillä, ja joille on haettava toteutusvuoroa.

Myös Tampereen ratikka tarvitsee rahansa laajetakseen. Partola-Pirkkalan keskusta ja Pirkkala-Linnainmaa (Niihama ja koillisen suunta) sekä Ylöjärven suunta odottavat rahoitustaan.

Tuoreet Tampere-Pirkkalan lentoaseman matkustajamäärät ovat alavireiset, mutta Lylyn mukaan lentoliikenteen kehittämisponnistuksissa ei saa antaa periksi. Hänen mielestään lentoyhtiöitä on kontaktoitava uusien suorien reittien saamiseksi.

Lyly on vakuuttunut siitä, ettei lentoasema olisi vaikeuksissa, jos se olisi aikanaan sijoitettu oikeaan paikkaan eli pääradan varteen Tampereen pohjoispuolelle. Se olisi yhteinen Tampereen, Porin ja Seinäjoen seutujen lentoasema.

– Silloin ei ole valitettavasti nähty eikä tunnistettu. että raide- ja lentoliikenne nivoutuvat yhteen, ja että ne tukevat toisiaan. Jos lentokenttä olisi nyt pääradan varrella pohjoispuolella, se olisi varmasti maamme toiseksi liikennöidyin lentokenttä.

Lyly lisää, että myös Helsinki-Vantaan lentoaseman sijoittaminen pääradan varrelle olisi ollut nyky-ymmärryksellä järkevä ratkaisu.

Maakunta ja etenkin keskuskaupunki Tampere kipuilevat suurtyöttömyyden alhossa. Pirkanmaan työttömyysprosentti 13,4 on korkeampi kuin maan keskimääräinen 12,6. Tampereen työttömyysaste on liki 16 prosenttia.

Lyly sanoo, että Pirkanmaan karut ja hälyttävät työttömyysluvut juontuvat haavoittuneesta maailman markkinatilanteesta, kotimarkkinan vaisuudesta, työttömyyden pelosta ja sosiaaliturvan leikkauksista.  Maakunnassa on paljon vientiteollisuutta, joka nyt yskii.

– Suomen koko talouskasvu on aneemista, joka heijastelee valtakunnan jokaiseen osaan.

– Työttömyys on järkyttävissä lukemissa, joten kaikki mahdolliset keinot on valjastettava ongelman voittamiseksi. Meidän on pystyttävä palauttamaan kansalaisten tulevaisuususko.

Lyly ehdottaa piristysruiskeeksi julkisen sektorin lisäinvestointeja. Hän kiittää, että nimenomaan julkinen puoli on tehnyt jo paljon pyörien pyörimiseksi.

– Meillä on tarvetta esimerkiksi opiskelijoiden ja ikäihmisten asuntorakentamisen puolella. Nämä hankkeet olisi nyt otettava työn alle.  

– Merkkejä eduskuntavaaleista on jo nähtävillä. Valitettavasti.

Viimeaikaisissa keskusteluissa on vaadittu eläkejärjestelmään kajoamista.

Lyly neuvoo pitämään siitä näpit erossa, koska eläkejärjestelmä on ainoa iso asia, joka tällä hetkellä on hyvässä kunnossa.

– Nyt yritetään rikkoa sellaistakin, mikä on ehjä.

Taloudesta Lyly sanoo isossa kuvassa, että se on myös mitä suuremmissa määrin psykologiaa.

Lylyn mielestä poliittisten päättäjien tehtävänä on tulevaisuususkon ja luottamuksen palauttaminen ja lujittaminen.