Väylävirasto: Kasvavasta korjausvelasta huolimatta keskeinen väyläverkko pidetään kunnossa

Korjausvelalla tarkoitetaan huonokuntoisten eli korjaustarpeessa olevien valtion teiden, ratojen ja vesiväylien yhteenlaskettuja korjauskustannuksia.

Väylien korjausvelasta selkeästi suurin 61 prosentin viipale, liki 2,6 miljardia eli 2 562 miljoonaa euroa, kohdistuu tieverkolle. Rataverkon osuus on 37,9 prosenttia, lähes 1,6 miljardia eli 1 583 miljoonaa euroa. Vesiväylien palanen on 0,7 prosenttia eli noin 30 miljoonaa euroa.

Johtava asiantuntija Vesa Männistö Väyläviraston väyläomaisuuden hallinnasta kuvaa kokonaiskorjausvelkaa isoksi.

– Korjausvelka näyttäytyy vielä suuremmalta, kun sitä verrataan vuosittain saatavaan rahapottiin.

Väyläviraston tämän vuoden perusväylänpidon budjetti on 1 412 932 000 euroa. 

Vesa Männistön mukaan toiveet korjausvelan nopeaksi päihittämiseksi ovat epärealistiset.

– Korjausvelka on karttunut pitkän ajan tuloksena, joten sitä ei saada luonnollisestikaan lyhyessä ajassa kuntoon. Ei ole olemassa rahaa, jolla kuroisimme taikatempun omaisesti  tavoitetta lähemmäksi.

Männistö palauttaa jalat maahan ja sanoo tilanteen olevan päinvastainen. Korjausvelka kasvaa. Hän viittaa valtioneuvoston Liikenne 12 -suunnitelmaan vuosille 2026-2037, jonka mukaan korjausvelka paisuu ainakin kuuteen miljardiin euroon tulevan kymmenen vuoden aikana. Toisaalta ilman Liikenne 12 -suunnitelmaa korjausvelka kasvaisi yli kahdeksaan miljardiin.

– On muistettava, että Väylävirasto on yksi monen muun joukossa, kun valtio jakaa niukkoja rahavarojaan.

Männistö huomauttaa, ettei silti ole syytä toivottomuuteen. Väylävirasto saa rahaa sen verran, että se pystyy pitämään keskeisen väyläverkon kunnossa.

– Kotimaan kuljetukset liikkuvat pääosin maanteillä ja raiteilla. Valtaosa koko liikenteestä tapahtuu pääväylillä. Nämä reitit pidetään kunnossa, minkä takia tilanteen kanssa pärjätään.

– Kotimaan kuljetukset liikkuvat pääosin maanteillä ja raiteilla. Valtaosa koko liikenteestä tapahtuu pääväylillä. Nämä reitit pidetään kunnossa, minkä takia tilanteen kanssa pärjätään.

Vähäliikenteisiä teitä on kuitenkin noin 50 000 kilometriä, ja niillä korjauksia ja parannuksia voidaan tehdä yksittäin vuosittain. Elinvoimakeskukset vastaavat alueidensa maanteiden korjaushankkeiden priorisoinneista.  

Vesa Männistö kertoo, että ongelma on syntynyt 15 viime vuoden aikana.

– Valtion talous on ollut kaikki nuo vuodet erittäin kireällä. Yksinkertaisesti rahaa on ollut koko ajan liian vähän. On eletty niukkojen budjettien aikaa. Aluksi puutteet eivät olleet isoja, mutta pitkässä juoksussa niistä on kertynyt valtava summa.

Männistön mukaan tilanteen kroonistumiseen on vaikuttanut lisäksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, mikä on korottanut kustannustasoa jopa kymmeniä prosentteja ylöspäin.

– Maassamme rakennettiin 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla verrattain paljon uusia teitä ja siltoja. Ne alkavat olla nyt peruskorjausiässä.

– Olemme seuranneet, paljonko rahaa luvattiin ja paljonko sitä on annettu. Tämä on toteutunut hyvin.

Männistö toivoo, että myös tänä keväänä vahvistettava Liikenne 12 -suunnitelman päivitys ajalle 2026-2027 jatkaa aikaisemmalla linjalla.

– Liikenne 12 -suunnitelmasta on konkreettista hyötyä. Niistä yksi tärkeimmistä on se, että tarpeet on kirjoitettu selkeästi paperille. Olen tyytyväinen, että tällainen asiapaperi on saatu aikaiseksi ja keskeiseksi työkaluksi.   

– Ensiksikin korjausvelka on tasaisesti ympäri koko Suomea.

Männistö painottaa, että olipa vähäliikenteinen tie missä päin tahansa maatamme, silloin Väylävirasto sallii korjausvelkaa suhteessa enemmän. Tämä linjaus on tehty tilanteessa, jossa jaettavana on köyhyyttä.

– Väylävirastossa ollaan erittäin hyvin selvillä siitä, missä kunnossa mitkäkin väylät ovat. Meillä on piirretty karttoja, joilla tilanne havainnollistuu.

Pirkanmaa sijaitsee Suomen kasvukäytävässä, ja maakunnan kautta kulkevat valtakunnallisesti tärkeät väylät.

Männistön mukaan Pirkanmaan tieverkko isossa kuvassa on pikkuisen valtakunnallista keskiarvoa huonommalla puolella.

Päärataan investoiminen lähivuosina on Männistön mielestä megaluokan asia.

Vesa Männistö sanoo, että liikenneväylät ovat varmasti tulevienkin vaalien keskustelluinta sarkaa.

– Arki on osoittanut, että jokaisella hallituksella on oma agendansa niin tie- kuin ratapaineita kohtaan.

Männistö iloitsee siitä, että poliitikot kuuntelevat nykyään Väylävirastoa aikaisempaa tarkemmalla korvalla.

– Kommunikaatiota on selkeästi enemmän kuin vaikkapa 10 vuotta sitten.