Koronakriisi on voimistanut Pirkanmaan kuntien yhteistyöhaluja, Pirkanmaan sote-palvelujen uudistusjuna pysyy tiukasti aikataulussa ja vauhdissa

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyö höyryää eteenpäin kuin Meksikon pikajuna. Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskuskehittämisohjelma (Hankesuunnitelma vuosille 2020-2022) ja sitä tukevan rakenneuudistuksen valtionavustushakemus ovat jo sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvointilaitoksen syynättävinä. Pirkanmaan sote-uudistuksen sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala odottaakin, että hankkeiden rahoituspäätökset tulevat paluupostina juhannuksen tienoilla. Pirkanmaalaiset aikovat aloittaa sote-palveluitaan uudistavat hankkeensa jo alkusyksystä, viimeistään lokakuussa.

Sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala korostaa, ettei koronakriisi ole tukahduttanut sen enempää valtakunnallista kuin pirkanmaalaistakaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyötä.

– Maamme hallituksen hanke etenee ja kypsyy täydellisesti aikataulun ja suunnitelman mukaan, Herrala teroittaa.

– Jos koronapandemia on pysäyttänyt yhteiskunnan ohjaten kansalaiset neljän seinän sisälle, niin tauti ei ole millään tavalla laimentanut pirkanmaalaisten kuntien tahtoa viedä eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallisia tavoitteita. Tilanne on paremminkin päinvastainen. Kunnissa on konkreettisesti oivallettu yhteistyön merkitys ja voima, Herrala kiittelee.

Kaikki kunnat ovat mukana

Hyvässä muistissa on vielä Tampereen ja Pirkanmaan yhteinen hakemus Euroopan unionin vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi. Hankkeen tavoitteena on ollut saada kaikki maakunnan kunnat yhteiseen rintamaan. Poisjäännillään särön yhteispotrettiin aiheuttavat Juupajoki, Punkalaidun sekä Kihniö.

Sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala pitää erittäin merkittävänä saavutuksena, että nykyiset 22 Pirkanmaan kuntaa ja maakuntaan liittyvä Kuhmoinen ovat yhdessä rintamassa Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskuskehittämisohjelman takaajina.

Herrala painottaa, että Pirkanmaan vapaaehtoisessa sote-uudistushankkeessa on vallinnut myönteinen ja tulevaisuuteen suuntaava henki sen käynnistämisestä lähtien.

– Meillä oli korkeatasoista materiaalia runsaan 300 A4-arkin verran. Hakemuksen laajuudeksi oli määrätty 20 sivua. Pirkanmaan hakemuksesta tuli hyvin sisällökäs ja perusteellinen. Sen viitoittamalla kehityspolulla pääsemme hyvään vauhtiin ja saamme aidosti konkreettisia parannuksia sekä tuloksia aikaisiksi, Herrala vakuuttaa.

Herrala korostaa asiantuntijaryhmän saavutuksia hankesuunnitelman valmistamisessa.

Nakkikioskilta hampurilaisravintolaan

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajaman maakunta- ja sote-uudistuksen kaatuminen ei harmita enää pahasti sote-muutosjohtaja Jaakko Herralaakaan.

– Kyllä sillä uudistuksella meidän tuntemastamme terveyskeskuksesta olisi tullut nakkikioski. Asiakas olisi saanut jonkinlaisen sämpylän ja sen sisään pari nakkia. Tämänkertainen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vertauskuvallisesti tekee terveyskeskuksesta hampurilaisravintolan, jossa tuhdin sämpylän sisälle laitetaan useampi tuhti pihvi ja kaikki mahdolliset mausteet kastikkeineen, Herrala vertailee.

Herrala sanoo, että nyt ollaan toteuttamassa toimintamallia, jossa kansalainen saa aidosti kaikki tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhdestä ja samasta fyysisestä paikasta.

– Terveyskeskus jalostuu sote-keskukseksi. Se taas on laajan palvelukokonaisuuden keidas. Perustellusti pystytään sanomaan, että sote-keskus on täyden palvelun talo. Siellä tarjotaan kattavasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Asiakkaan ei tarvitse pomppia luukulta luukulle tai paikasta paikkaan. Monestihan esimerkiksi lääkäripalvelut, sosiaalipalvelut, mielenterveyspalvelut, perhepalvelut tai työllisyyspalvelut ovat hujan hajan ripoteltuina sinne ja tänne. Muiden muassa monipalveluasiakas pystyy vastaisuudessa hoitamaan kaikki asiansa samassa paikassa, Herrala selvittää.

– Uutta ja merkityksellistä nyt tavoiteltavassa sote-keskusmallissa on, että asiakas saa jo ensimmäisellä käynnillään ratkaisut ongelmiinsa, Herrala täsmentää.

Herrala arvostaa uudistuksen päämäärää, jonka toteutuessa asiakas saa tulla sote-keskukseen ilman ajanvarausta. Esimerkiksi hän nostaa mielenterveyspalvelujen tarvitsijat.

Digitaaliset palvelut yleistyvät

Kaksi viimeistä kuukautta ovat pakottaneet suomalaiset suorastaan historialliseen digiloikkaan.

Sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala huomauttaa, että koronapandemian runtelema yhteiskuntamme on pakottanut kansalaiset hoitamaan asioitaan verkkomaailmassa ja erilaisten digilaitteiden turvin.

– Palaute on myönteistä ja kannustavaa. Jo nyt tiedämme, että jopa 70-80 prosenttia kansalaisista taitaa verkko- ja digi-asioinnin. Huomionarvoista on se, että henkilöillä, joilla ne eivät ole hallussa syystä tai toisesta, on mahdollista saada palvelunsa muutoin.

Herrala nostaa esille vaateen kansalaisten yhdenvertaisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Hänen mukaansa muun muassa Pirkanmaan kunnissa on havahduttu siihen, etteivät kaikki palvelut ole nykyisellä järjestys- ja toteutusmallilla toteutettuina yhdenmukaiset.

– Kuntakohtaiset erot saadaan vihdoinkin korjattua. Tämä on iso asia!

”Kone on valmiina”

Sote-muutosjohtaja Jaakko Herralan työtä on jatkettu jo ensi vuoden loppuun saakka.

Herralan mielestä Pirkanmaalla on nyt pullat suorastaan hyvin uunissa sote-uudistuksen suhteen.

– Valmistelut jatkuvat. Odotamme nyt kehittämisohjelmallemme ja sen rahoittamiselle valtiovallan taputtelua. Jos koronapandemia tai sen toinen aalto ei sotke yhteiskuntamme pyörimistä, niin me täällä Pirkanmaalla käymme täydellä höyryllä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden kimppuun jo alkusyksystä, heti syyskuun alussa. Pelivarana on, että toimeen voidaan käydä aikataulun kärsimättä vielä lokakuun alussakin.

MATTI PULKKINEN