‒ MINUN vinkkelistäni rapujuhlat ovat perinteisiä juhlia, joissa sosiaalinen aspekti on vahva. Rapujuhlat ovat kaveri- tai perhepiirin tapaamisia, Ruokosen Rapu -yritystä pyörittävä Ilkka Raukola kuvailee. Hän ostaa täplärapuja Pirkanmaalla ja Hämeessä toimivilta ravustajilta ja myy niitä eteenpäin asiakkaille. Rapuja häneltä saa elävinä tai valmiiksi keitettyinä. Kun Raukola keittää ravut, hän keittää ne perinteisesti tillin, suolan ja sokerin kanssa. Osa asiakkaista tilaa ravut elävinä, jotta saa keittää ne itse suvun, vaikkapa

PIRMEDIAT julkaisee jo viidennen kerran Lähiruoka-lehden. 64-sivuisen aviisin on tuottanut toimittaja Matti Pulkkinen ja sen on taittanut Helena Mäkinen Ylöjärven Uutisista. Suomen 15 mepistä kuopiolainen Elsi Katainen (Kesk.) on paneutunut erityisesti maatalouteen. Hän on Euroopan parlamentin Renev Europa -ryhmän maatalousvaliokunnan koordinaattori ja valiokunnan täysjäsen. Katainen kertoo, että nuorten viljelijöiden määrä on kriittinen koko unionin alueella. Kotimainen ruokakauppa on kovasti julkisessa keskustelussa. Tokmanni Oyj:n toimitusjohtaja Mika Rautiainen paljastaa Pirmedioille antamassaan laajassa

MITEN pärjäämme, jos kansainväliset jännitteet ja talouden epävakaus syvenevät kriisiksi tai ilmastonmuutos kiihtyy? Mitä jos Ukraina liittyy EU:hun ja sen valtava tuotanto laskee tuottajahintoja ja muuttaa maatalouden tukipolitiikkaa? Ratkaisuksi esitetään kotimaisen ruoantuotannon tukemista kaupassa ja poliittisilla päätöksillä: varmistetaan, että ruokaa tuotetaan “Suomi-saarella” jatkossakin. Ratkaisumalli on poliittisesti ymmärrettävä, mutta vain puoliksi oikein. Kotimaisuutta korostava keskustelu piilottaa olennaisia näkökulmia. Kotimainen ruoka on toki tärkeää. Mutta lisääkö kotimaisen tuotannon tukeminen automaattisesti ruokajärjestelmän “resilienssiä”,