ANNI Järvinen tiesi jo 5-vuotiaana haluavansa tähtitieteilijäksi. Nyt, 15-vuotiaana, hänellä on edelleen sama ammatillinen unelma. Järvinen opiskelee yhdeksännellä luokalla Kostianvirran yhtenäiskoulussa Pälkäneellä. Kevään yhteishaussa hän hakee samassa rakennuksessa olevaan lukioon. ‒ Haluan tähtitieteilijäksi tai joksikin tieteilijäksi, ja kun aion mennä yliopistoon, niin lukio auttaa, Järvinen perustelee valintansa. Kouluaineista kiinnostavimmat Järviselle ovat fysiikka, kemia, biologia ja matematiikka, joita hän aikoo opiskella paljon lukiossa. Hän haluaa Pälkäneen lukioon, sillä muuten hän joutuisi

Ensin hyvät uutiset, joista puhutaan vähän: Suomessa on paljon ihmisiä, jotka nauttivat työstään ja saavat siitä onnistumisen kokemuksia. − Monella on hyvä työyhteisö, ja työ on mitoitettu niin, että siitä ehtii palautua ja voimia jää myös yksityiselämälle. Sellainenkin on mahdollista ja siihen kannattaa pyrkiä, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi Nina Lyytinen rohkaisee. Tilastot eivät ole yhtä rohkaisevia. Kelan mukaan vähintään 10 arkipäivää kestävissä sairauspoissaoloissa mielenterveyssyyt ovat jo ohittaneet fyysiset sairaudet. Vuonna

Maailma muuttuu ja teknologia kehittyy aina vain kiihtyvällä vauhdilla. Työhyvinvoinnin kannalta muutostahti saisi olla rauhallisempikin, sillä työpaikalla nopea kehitys vaatii työntekijältä jatkuvaa oppimiskykyä, joustavuutta ja ongelmanratkaisua. − Ne ovat aika kovia vaatimuksia. Ei ole mikään ihme, että hyvin monella alalla työ koetaan psyykkisesti tai sosiaalisesti kuormittavaksi, työterveyshuollon erikoislääkäri Niina Aittomäki Pihlajalinnasta sanoo. Työterveyshuollon erikoislääkäri Niina Aittomäki on tuttu kasvo Pihlajalinnan työterveysasiakkaille. Kuva: Susanna Viljanen 20 vuotta työterveyshuollossa työskennellyt Aittomäki on

SUORAHAKUKONSULTTI Pasi Natri suuntaa Momentousin toimistolta tämän haastattelun jälkeen konserttiin Musiikkitaloon Helsingissä. Hän paitsi nauttii klassisesta musiikista myös arvostaa tapahtumia, joissa tapaa ihmisiä. Ne ovat merkityksellisiä sosiaalisia kohtaamisia. Natrin ja hänen puolisonsa konsertti on aasinsilta pääteemaamme, aikamme johtamiskulttuuriin. Pitkän uran headhunterina tehnyt Natri sanoo, etteivät monet nykyiset johtajat ehdi tai eivät kerta kaikkiaan jaksa osallistua työpäivän päätteeksi tapahtumiin saati yhteiskunnallisiin tehtäviin kunta- tai aluepäättäjinä. Heitä näkyy aikaisempaa harvemmin myös järjestöjen,