Muutosjohtaja Alasentie: ”Näinkö kevyt on isänmaan etu?”

Pirkanmaan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Jukka Alasentie lähettää eduskuntaan vakavia terveisiä. Jos tämänkertainen maakunta- ja sote-uudistus valuu hiekkaan, Alasentien mukaan valmistelun nykyiset ammattilaiset eivät ole helposti mukana seuraavissa uudistussulkeisissa. Muutosjohtajan mielestä välttämätöntä ja kiireellistä hanketta ei saisi kaataa kevyin perustein. – Näinkö kevyt isänmaan etu on, ja ajaako jonkin puolueen hyvä koko yhteiskunnan parhaan ohitse? hän perää.

Muutosjohtaja Jukka Alasentie vakavoituu.
– Poliitikot ottavat valtavan suuren riskin, jos he kaatavat maakunta- ja sote-uudistuksen, hän sanoo.
– Perustuslakivaliokunta on linjannut, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen on välttämätön. Lisäksi yhteiskunnassamme on laaja yhteisymmärrys siitä, että nykymuotoinen kuntavetoinen sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden järjestäminen on tullut tiensä päähän. Vastuu palveluista on saatava nykyistä isommille hartioille, Alasentie jatkaa.
Alasentie ihmettelee joidenkin tahojen jatkuvaa halua keikuttaa maakunta- ja sote-uudistuksen venettä.
– Jääkö isänmaan etu politikoinnin jalkoihin? hän kysyy.
Alasentie muistuttaa jo kuuden eri hallituksen ajaneen sosiaali- ja terveydenhuollon remonttia.
– Asian nykytilanteen tekee nurinkuriseksi se, että kaikki eduskunnassa olevat puolueet ovat vuorollaan olleet ajamassa kansallista hanketta eteenpäin. Sote-uudistus on paitsi tarpeellinen myös kiireellinen, hän herättelee.
Alasentie muistuttaa Pirkanmaan muutosjohdon ja valmistelijoiden tekevän ahkerasti töitä maakunnan syntymiseksi.
– Kyllä väkemme motivaatio on tipotiessään, jos hanke ei toteudu. Seuraavalla kerralla olisi viisainta tehdä ensiksi lait valmiiksi ja vasta sitten ryhtyä toteutustoimiin.

Työtä tehdään laajalla rintamalla

Pirkanmaan maakuntauudistuksen valmistelussa ahkeroi runsaat 60 eri alojen ammattilaista.
Jukka Alasentien mukaan 18 maakunnan muutos- ja valmisteluorganisaatioissa työskentelee noin 700 henkilöä.
– Huomionarvoista on se, että Uudenmaan valmistelussa on yli 200 työntekijää ja organisaatio palkkaa koko ajan lisää väkeä. Näin siis maakunnassa, jossa Helsingin pormestari kritisoi jatkuvasti hanketta, Alasentie herättelee.
Pirkanmaalla eri organisaatioissa, kuten kunnissa, maakunta- ja sote-uudistuksen parissa paiskii hommia 1500 ihmistä. Koko maassa uudistusta pohjustaa 15 000 henkilöä.
Jukka Alasentie on laskenut, että maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on nielaissut jo tähän mennessä huikeat kaksi miljardia euroa.
– Määrätietoisen valmistelun hedelmää on esimerkiksi se, että kunnissa on huomattu lukuisia yhteistyön mahdollisuuksia.
Jukka Alasentie haluaa uskoa siihen, että eduskunnassa lopulta järki voittaa.
– Luotan vakaasti siihen, että maakunta- ja sote-uudistuksen varmistavat lait saadaan hyväksyttyä loppuvuoden aikana, hän luottaa.

Uudistuksen keskiössä ovat palvelut

– Maakunta- ja sote-uudistus ei ole ytimeltään hallinnon uudistus, Jukka Alasentie vääntää rautalangasta.
– Uudistamme palveluja, muutosjohtaja teroittaa.
Alasentie painottaa, että suuri osa maamme 311 kunnasta ei selviydy yksin sosiaali- ja terveydenpalveluiden järjestämisvastuusta.
– Isot kaupungit pystyisivät järjestämään sote-palvelut, mutta kaikki pienet ja keskisuuret kunnat eivät. Lisäksi meillä on paljon sellaisia kuntia, joiden ikärakenteen ansiosta palveluja tarvitaan koko ajan enemmän mutta kunnan kirstuun kertyvät verotulot vähenevät.
Alasentie huomauttaa, että Suomessa on Euroopan pienimmät sote-järjestelyalueet.
– Koko uudistuksen ideana on 12 viime vuoden aikana ollut saattaa sote-palveluiden järjestäminen vakaille ja leveille harteille.
Alasentie suree sitä, että monet uudistuksen vastustajat pelottelevat maakunta- ja sote-uudistuksen toteutumisen merkitsevän sitä, että kunnissa olevat palvelupisteet pyyhkäistäisiin pois kartalta.
– Olemme tehneet Pirkanmaalla perinpohjaista selvitystä siitä, miten palvelupaikkojen on sijaittava, jotta tavoiteltu 20 minuutin saatavuusaika toteutuu. Ei maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuminen merkitse palvelujen keskittymistä Tampereelle, hän kertoo.
Alasentie herättelee oivaltamaan, että digitaaliset ja liikkuvat palvelut kehittyvät koko ajan isoin harppauksin.
– Muun muassa Mehiläinen ja Terveystalo tekevät koko ajan mittavaa kehitystyötä digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Uuden polven palveluissa yhdistyvät esimerkiksi lääkärin ja tekoälyn läsnäolo.
Alasentie korostaa, etteivät ihmisille tarjottavat digipalvelut ole vain kotitietokoneella toimimista.
– Esimerkiksi syrjäseudulla asuvan henkilön kotiin voidaan asentaa erilaisia antureita ja järjestelmiä, joiden turvin ihminen on koko ajan turvallisesti kiinni yhteiskunnassa. Jos yksin elävä ihminen ei aamulla vedä vessaa tai avaa vesihanoja, systeemi lähettää viestin ja tilanne lähdetään varmistamaan, hän kuvailee.
– Nykyään suuri osa vanhusten turhista ambulanssikutsuista johtuu turvattomuuden tunteesta. Turvallisuus pystytään takaamaan modernilla tekniikalla.

Mikä taho kantaisi vastuuta maa- ja metsätaloudesta?

–Maaseutu ja maatilatalous ovat kaksi täysin eri asiaa, muutosjohtaja Jukka Alasentie avaa.
Pirkanmaan maakunnassa vain Tampereen keskusta ja osat Nokiasta ja Ylöjärvestä ovat kaupunkimaista aluetta ja kaikki muu on puhdasta maaseutua.
Jukka Alasentien mukaan Pirkanmaalla on jo kiire etsiä ja nimetä taho, joka ottaisi tehtäväkseen maatilatalouden kokonaiskuvan tuottamisen ja kantaisi vastuuta maatilatalouden edellytyksistä.
– Maatilataloutta koskevat asiat ovat nykyisin liian sirpaleisina eri tahoilla. Kukaan ei tuota kokonaiskuvaa maakuntamme maatilatalouden nykyoloista. Oikean tahon nimeämisellä alkaa jo olla kiire, hän korostaa.
– Nyt toimijoina ovat esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, Ruokavirasto ja Maaseutuvirasto, Alasentie kuvailee.
Alasentie pitää valitettavana sitä, ettei meillä ole tarkkaa tietoa siitä, miten perinteiset elinkeinot voivat Pirkanmaalla. Tarkkaa käsitystä ei ole myöskään liitännäis- ja sivuelinkeinoista tai muista maatilatalouksien yhteydessä pyöritettävistä yritystoiminnoista.
Alasentien mukaan maatilatalouden arkea koskevat ratkaisut syntyvät hyvin pitkälle Euroopan unionin tasolla.
– Pääkysymys on, löytyykö unionissa ymmärrystä karujen ja pohjoisten olojen maallemme. Alue- ja paikallistasolla voidaan vastata esimerkiksi siitä, että liikenneväylät ovat niin hyvässä kunnossa, että puut saadaan metsistä korjattua ja kuljetettua määränpäähän.

Yliopisto auttaa maatilatalouttakin

Muutosjohtaja Jukka Alasentie kannustaa pirkanmaalaisia maatilatalousyrittäjiä rohkaisemaan mielensä ja hakeutumaan kehittämisideoineen ja -hankkeineen yhteistyöhön uuden Tampereen yliopiston kanssa.
– Yliopisto ei ole yhteistyössä vain teollisuuden kanssa. Yliopistossa on paljon tahoja, joiden osaaminen ja tutkimus kohdistuvat maatilatalouden mahdollisuuksiin, hän muistuttaa.
Alasentie toivoo, että biotaloudesta muodostuisi oikeasti merkittävä liiketoiminta.
– Odotan biotaloudelta uusia ja monipuolisia avauksia. Toivon, ettei laaja hanke käpristy vain sellutehtaiden tarjoamiin mahdollisuuksiin eli sellun keittoon.
– Minusta olisi tärkeää, jotta biotalous johtaisi metsäpuolella niin sanotulle molekyyliasteelle. Tällöin muun muassa lääketeollisuus pääsisi hyödyntämään vaikkapa männyn juurissa menestyvää sientä. Tällaisen tuotteen kilohinta olisi tuhatkertainen verrattuna sellun hintaan, hän pohtii.
Alasentien mukaan myös kiertotalous on merkittävä mahdollisuus maaseudun elinkeinoja mietittäessä.

Valmistelu kohtaa tarpeettoman paljon mustamaalausta ja uhkakuvien viljelyä

Pirkanmaan maakuntauudistuksen muutosjohto ja valmistelijat tekevät aidosti nykyistä parempia palveluja. Näin vakuuttaa muutosjohtaja Jukka Alasentie, joka vastaa muutosorganisaatiossa nimenomaan maakuntavalmistelusta.
– Uudistusta ja sen mukanaan tuomia muutoksia mustamaalataan tarpeettoman paljon. Julkisuudessa esitetään myös täysin perusteettomia uhkakuvia palveluiden järjestämisestä, Alasentie harmittelee.
Alasentie korostaa, että niin muutosorganisaatiossa kuin eri yhteistyötahoissa pohjustetaan ja valmistellaan vastuullisesti palvelutarjontaa nykyajan tarpeiden ja vaatimusten mukaisiksi.
– Meidän valmistelujoukkueemme on aivan liekeissä uuden luomisen suhteen, hän kertoo.
Pilke silmäkulmassaan Alasentie korostaa valmistelun jatkuvan vahvan motivaation hengessä, vaikka välillä meininki on ”paskamyrskyä”.
Alasentie pitää valitettavana sitä, että maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen arvostelijat lainaavat asiantuntijoiden lausunnoista vain lauseiden osia tai asiakokonaisuuksien palasia.
– Kun asiantuntija puhuu esimerkiksi muutoksen riskeistä, vain kielteinen sanoma nostetaan esille. Myönteiset puolet jätetään kokonaan pois. Näin asia saadaan näyttämään negatiiviselta, hän suree.
Alasentie haluaa herätellä ihmisiä ajattelemaan sitä, että esimerkiksi tulevassa maakuntavaltuustossa on nimenomaan Pirkanmaan olojen asiantuntijoita.
– Eiväthän demokraattisissa vaaleissa valittavat maakuntavaltuutetut olisi tomppeleita. Kyllä he taatusti päättäisivät asioista pirkanmaalaisten parhaaksi, hän luottaa.
– Minua häiritsee julkisissa keskusteluissa esitettävät väitteet, joiden mukaan kaikki mahdolliset ja mahdottomat riskit toteutuisivat maakunnissa.

Uuden roolin miettiminen vähäistä

Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutuminen merkitsisi 311 kunnan roolin täydellistä muuttumista.
Muutosjohtaja Jukka Alasentie sanoo maakunnan 22 kunnan olevan varsin laimeasti mukana uuden luomisessa. Sen sijaan kunnat ovat vahvasti mukana maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa.
– Toivoisin, että myös kaikissa kunnissa valmisteltaisiin aktiivisesti ja määrätietoisesti maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeistä aikaa. Kun sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy maakuntaan, mitä kunnassa on jäljellä, tätä kysymystä olisi hyvä jo pohtia, hän suosittelee.
Alasentie on vakuuttunut siitä, että uusimuotoisille kunnille ja niiden vaalimalle paikallisdemokratialle on laaja tarve jatkossakin.
– Näen, että kunnat lunastavat paikkansa nimenomaan olemalla palveluineen ja toimintoineen lähellä kuntalaisia.