Pirkanmaa

Sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala: ”Uudistuksessa on kysymys paljon suuremmista asioista kuin valinnanvapaus tai maakunnat”

today24.1.2019

Background
share close
Sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala pyytää kansalaisia kiinnittämään päähuomion sote-uudistuksen todelliseen sisältöön eikä poliittisiin kuumiin kysymyksiin kuten valinnanvapauteen tai maakuntiin.
Sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala pyytää kansalaisia kiinnittämään päähuomion sote-uudistuksen todelliseen sisältöön eikä poliittisiin kuumiin kysymyksiin kuten valinnanvapauteen tai maakuntiin.

Digitaaliset ja liikkuvat palvelut sekä uusi terveysteknologia myllertävät maamme sosiaali- ja terveydenhuollon ennennäkemättömällä rytinällä kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Pirkanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen sosiaali- ja terveydenhuollon muutosjohtaja Jaakko Herrala sanoo digitaalisuuden, robotiikan, tekoälyn, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden kehityksen sekä lääketieteen ja terveydenhuollon uusien aluevaltauksien satavan suoraan toteuttamistaan odottavan kansainvälisestikin historiallisen laajan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen laariin. Koko pitkän työuransa terveydenhoidon kehittäjänä ja uudistajana tehnyt Herrala pyytää kansalaisia kiinnittämään päähuomion sote-uudistuksen todelliseen sisältöön eikä poliittisiin kuumiin kysymyksiin kuten valinnanvapauteen tai maakuntiin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon muutosjohtaja Jaakko Herrala herättelee pirkanmaalaisia oivaltamaan vallankumouksen, joka muuttaa perusteellisesti koko maamme sosiaali- ja terveydenhuollon.
Herralan mukaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon maailma kohoaa uusiin sfääreihin. Terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen vahvistuu; tiedonsiirron ja tekniikan ansiosta asiantuntemus saadaan valjastettua yleiseen käyttöön ajasta ja paikasta riippumatta.
– Tyypillinen terveyskeskus- tai työterveyslääkärin vastaanotolla käynti kestää noin viisitoista minuuttia. Vartin aikana lääkäri haastattelee asiakasta. Lisäksi lääkäri esimerkiksi kurkistaa korviin ja nieluun sekä kuuntelee keuhkot. Nykyteknologian avulla lääkäri tai sairaanhoitaja voi kohdata asiakkaan chatin välityksellä kasvotusten. Asiakas pystyy lähettämään kuvia ja videoita. Kohtaamisessa hoituvat hoitotarpeen arviointi, kokeisiin ja jatkotoimenpiteisiin ohjaaminen sekä reseptien määrääminen.
Herrala muistuttaa hyvistä ja kannustavista kokemuksista, joita maamme eri puolilla on hankittu liikkuvista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista kuten hammashoidosta ja magneettikuvausyksiköstä. Hänen mukaansa pyörien päällä olevat sote-palvelut nousevat arvoon arvaamattomaan voimakkaasti kaupungistuvassa Suomessa. Haja-alueiden asukkaat saadaan korkeatasoisten lähipalvelujen piiriin erikoisvarusteltujen hoitoautojen avulla.
– Robotiikka ja tekoäly avaavat täysin uuden ajan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Esimerkiksi tekoäly kokoaa kaiken mahdollisen tietotaidon erilaisista sairauksista ja niiden hoitamisesta. Lääkärit, sairaanhoitajat ja ylipäänsä kaikki hoito- ja hoiva-alan ammattilaiset pystyvät peilaamaan ja vertailemaan diagnooseja ja hoitosuunnitelmia saaden kättä pidempää ratkaisujen pohjaksi. Käsillä on mahdollisuus, joka tarjoaa liki rajattomat mahdollisuudet sairauksien toteamiseen ja hoitomahdollisuuksien toteuttamiseen.
– Terveydenhoidon laitteet ja tarvikkeet kehittyvät huikeaa vauhtia. Hyvä esimerkki on voimakkaasti yleistyvä reaaliaikainen verensokerimittaus eli jatkuva glukoosisensorointi, Herrala toteaa.
Pirkanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen Palveluverkko, kiinteistöt ja tilat -työryhmä tekee parhaillaan palveluverkkoa. Maakunta on jaettu viiteen suunnittelualueeseen. Työryhmä valmisti pilottina etelän suunnittelualueen, jonka ehdotus valmistui hiljan. Etelän suunnittelualueeseen kuuluvat Akaa, Urjala, Valkeakoski, Lempäälä ja Vesilahti sekä Tampereen Hervanta ja Vuores.
Herralan mukaan pohjoinen ja itäinen suunnittelualue ovat otollisia kohteita digitaalisten ja liikkuvien palveluiden vahvalle hyödyntämiselle. Näillä alueilla etäisyydet ovat suuria.

Otollinen hetki tarkastella työnjakoa

Pirkanmaan 23 kunnan lääkäritilanne on hyvä.
Jaakko Herrala korostaa, että lääkäripalvelut ovat hyvällä tolalla niin kaupunkikeskuksissa kuin maaseutukunnissa.
– Maakuntamme lääkäritilanne on valtakunnallisestikin tarkasteltuna kestävällä pohjalla. Tulevaisuuskin näyttää valoisalta.
Herrala muistuttaa Pirkanmaan asukasmäärän kasvavan noin 0,6 prosentin vuosivauhdilla, joten lääkäripalveluiden säilyminen tarvetta vastaavalla tasolla on saavutus.
– Huomionarvoista on sekin, että maakunnassamme ihmiset hakeutuvat ja turvautuvat julkisen terveydenhoidon piiriin entistä ahkerammin. Tuorein tilasto osoittaa yksityisten terveyspalveluiden käytön vähentyneen peräti keskimäärin 2,3 prosentin verran vuosittain viime neljän vuoden aikana Pirkanmaalla.
Herrala vetää johtopäätöksen, jonka mukaan maakuntalaiset luottavat parantuneisiin julkisiin palveluihin.
Myönteisen kierteen yhtälö, joka Pirkanmaalla toteutuu niin sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa kuin niiden erittäin korkeassa tasossa, mahdollistaa Herralan mukaan koko terveydenhoidon henkilöstön työnjaon tarkastelun ja uudelleen kohdentamisen.
– Tyypillisimmät syyt, miksi ihmiset hakeutuvat vastaanotolle ovat muun muassa virtsatie-, hengitystie- ja korvatulehdus. Niiden toteamisessa, hoito-ohjeiden antamisessa ja lääkkeiden määräämisessä ei läheskään aina tarvita lääkäriä. Sairaanhoitajien koulutus kehittyy, joten heidän tutkintojen ja lisenssien jälkeen muun muassa lääkkeenmääräämisoikeus voi laajentua.
Herralan mukaan juuri nyt onkin otollinen aika tarkastella terveydenhoidon ammattilaisten työnjakoa, jotta voimavarat saadaan parhaaseen mahdolliseen käyttöön.
– Terveydenhuoltopalveluiden tarve lisääntyy merkittävästi Pirkanmaalla jo lähivuosien aikana. Tarpeen kasvun ymmärtää, kun ajattelee yli 75-vuotiaiden määrän kasvavan nykyisestä 40 000 iäkkäästä ihmisestä vuoteen 2025 mennessä 60 000 iäkkääseen ihmiseen. Suuntaus merkitsee sitä, että vuonna 2030 meillä on peräti 70 työelämän ulkopuolella olevaa ihmistä 100 työikäistä kohti. Huoltosuhde on erittäin haasteellinen.

Kansalaisten yhdenvertaisuus on harha

Suomi kaupungistuu ennätysvauhtia. Maa jakaantuu voimakkaasti kahdenlaisiin alueisiin. Esimerkiksi Tampereen kaupunkiseutu kasvaa ja kehittyy. Kolikon nurjana puolena ovat kuihtuvat, taantuvat ja kuolevat alueet.
Jaakko Herralan mukaan rajut väestömuutokset puhuvat selkeää kieltä sosiaali- ja terveydenhuollon ripeän uudistamisen puolesta.
– Nykyistä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoamis- ja tuottamismallia puolustavat kritisoivat uudistusta argumentilla väittä, jonka mukaan kansalaiset eivät olisi maakuntien ja uudistettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden Suomessa tasavertaisessa asemassa keskenään. Väittämä on virheellinen. Nykyinen järjestelmämme on kaikkea muuta kuin tasapuolinen tai yhdenvertainen, hän laukoo.
Herralan mukaan uuden ajan palvelut eivät tunne kuntarajoja, joten tarpeettomat saatavuusongelmat katoavat.
– Juuri nyt kansalaisten on oikea aika vaatia laatua. Kysymys kuuluu, minkälaista palvelua juuri minä nyt saan. Avoimuus ja valinnanvapaus nostavat nimenomaan terveyspalveluiden laadun uudeksi kärkitekijäksi. Valintaansa tekevä ihminen tarkastelee vaikkapa netistä eri palveluntuottajien laatutekijöitä ja ratkaisee asiakkuutensa kohtalon faktan perusteella. Päätös syntyy laadun lisäksi sen perusteella, saadaanko aika päivässä, parissa, viikossa tai peräti kuukaudessa. Oma valinta edustaa aitoa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Herrala teroittaa tarjonnan ja kysynnän sekä asiakaskokemuksen lainalaisuuksien tuovan elinmahdollisuudet niin julkisille, yksityisille kuin kolmannen sektorin toimijoille.
– Ihmisten on hyvä muistaa, että sote-uudistuksen jälkeisessä todellisuudessa kansalaisen lasku maksetaan julkisista varoista jokaiseen kolmeen eri osoitteeseen, kunhan ne vain on hyväksytty julkisrahoitteisiksi palveluiksi.

Potilastiedot on saatava liikkumaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen merkittävä kansallinen tehtävä on asiakas- ja potilastietojen saaminen yhteen tietokantaan.
– Sosiaali- ja terveydenhuoltomme vakava ongelma piilee siinä, etteivät asiakas- ja potilastiedot kulje eri toimijoiden kesken, Jaakko Herrala osoittaa räikeän pullonkaulakohdan.
– Tällä hetkellä kunnilla, sairaanhoitopiireillä ja valtiolla on käytössä kymmeniä erilaisia tietojärjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään. Sekava tilanne syö kohtuuttomasti voimavaroja ja aiheuttaa turhia vaaratilanteita, hän lisää.
Herralan mukaan tietojärjestelmävyyhden selvittämiseksi on näkyvissä valoa putken päässä.
– Yhteiskunnassamme turvaudutaan kahteen tai kolmeen tietojärjestelmään. Apotin ansiosta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käytössä on jatkossa yksi ja yhtenäinen asiakas- ja potilasjärjestelmä, joka tuo kaikki asiakas- ja potilastiedot lain mahdollistamissa rajoissa reaaliaikaisesti kaikkiin palvelu- ja hoitopaikkoihin.
– Toinen merkittävä asiakas- ja potilasjärjestelmä tulee UNA:sta, joka on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke. Sen avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan vaiheittain.
– Apotti ja UNA ovat tämänhetkisen tiedon mukaan yhteensopivia vuonna 2025.

Yhteistyötä ja hyviä käytäntöjä hyödynnetään

Vuoden 2016 syyskuussa Pirkanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen johtajistossa työnsä aloittanut Jaakko Herrala sanoo syvällä rintaäänellä koko maakunnan löytäneen ainutlaatuisen yhteishengen ja yhteistyökyvyn.
– Sama myönteinen muutos koskee kuntien ja valtion eli toimielinten välistä vuoropuhelua ja yhteistoimintaa.
– Kokonaan omalukunsa on se, että eri ministeriöt ovat päässeet poteroistaan ja toimivat nykyään hyvin tiiviissä rinnakkaiselossa.
Herralan mukaan koko maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelu on avannut paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti ihmiset hallitsemaan kokonaisuuksia ja ottamaan huomioon kaikki lopputulokseen vaikuttavat tekijät.
Pirkanmaalaisittain Herrala pitää erittäin tervetulleena sitä, että esimerkiksi kunnat ovat ottaneet kopin uusista ja hyviksi todetuista hankkeista sekä yhteistyömahdollisuuksista.
– Täällä on tehty paljon uudistuksia etuajassa lakien sallimissa puitteissa.
Herrala on ollut ahkerasti ja aktiivisesti jalkaantuneena maakuntaan. Muutosjohtaja on puhunut kahden viime vuoden aikana runsaassa 200 sote-aiheisessa tilaisuudessa.
– Kyllä kuntapäättäjät, poliitikot, virkamiehet sekä eri järjestöjen ja yhteisöjen toimijat ymmärtävät, mistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on kysymys. Tapahtumissa, joissa eri kuntien ja palveluiden järjestäjien edustajat ovat kohdanneet, on opittu erilaisuudesta. Hyvät käytännöt kiinnostavat kaikkia.
Herrala päättää kallioon hakattavaan totuuteen: Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto muuttuu 20 seuraavan vuoden aikana enemmän kuin 100 viime vuoden aikana on tapahtunut.
– Suomalaiset kykenevät nyt 18 maakunnassa työn alla olevan mammuttimaisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen läpivientiin. Missään muualla maailmassa vastaavaa hanketta ei ole edes yritetty. Meillä on tahkottu muutosta jo 12 vuoden ajan. Nyt on toteutuksen aika, hän linjaa.

 

Etelän suunnittelualueen valmistelu syntyi pilottina

Pirkanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen Palveluverkko, kiinteistöt ja tilat -työryhmä on saanut pilottina valmiiksi etelän suunnittelualueen palveluverkkoehdotuksen. Alueeseen kuuluvat Akaa, Lempäälä, Valkeakoski, Vesilahti ja Urjala sekä Tampereelta Hervanta ja Vuores.

Palveluverkko, kiinteistöt ja tilat -työryhmä tekee parhaillaan lounaan suunnittelualueen ehdotusta. Alueen muodostavat Nokia, Punkalaidun ja Sastamala sekä Tampereesta Tesoma ympäristöineen.
Tämän vuoden aikana työstetään lisäksi keskisen, idän ja luoteen palveluverkkoehdotukset. Keskiseen suunnittelualueeseen kuuluu suuri osa Tampereesta ja naapurikunta Pirkkala.
Idän suunnittelualue käsittää Juupajoen, Kangasalan, Kuhmoisen, Mänttä-Vilppulan, Oriveden, Pälkäneen, Ruoveden ja Virrat sekä Tampereelta Linnainmaan ja Teiskon.
Luoteen suunnittelualue myötäilee valtatie 3:a. Alue koostuu Tampereen Lielahdesta sekä Lentävänniemestä ja Ylöjärvestä, Hämeenkyröstä, Ikaalisista sekä Parkanosta.

Etelän suunnittelualueen palveluverkkoehdotus on valmistunut. Pirkanmaa on jaettu viiteen suunnittelualueeseen. (Kartta: Pirkanmaan valmistelu)
Etelän suunnittelualueen palveluverkkoehdotus on valmistunut. Pirkanmaa on jaettu viiteen suunnittelualueeseen. (Kartta: Pirkanmaan valmistelu)

Etelän alueen asukasmäärä kasvaa

Palveluverkko, kiinteistöt ja tilat -kokonaisuuden projektipäällikkö Sisko Hiltunen sanoo etelän suunnittelualueen asukasmäärän kasvavan paljon jo lähivuosien aikana. Akaa, Lempäälä ja Valkeakoski ovat otollisilla sijainneilla moottoritien ja rautatien suhteen.
– Vuoteen 2025 mennessä asukasmäärä kasvaa noin 12 000 hengellä. Tämä on otettu huomioon etelän suunnittelualuetta luonnostellessa.
Hiltusen mukaan Akaa, Valkeakoski ja Lempäälä investoivat parhaillaan palveluverkostoonsa.
– Näiden kuntien hankkeet ovat täysin tulevan maakunnan toiminnan hengen mukaisia; ne noudattavat maakunnan palveluverkon suunnittelun periaatteita kuten hyvinvointikeskusmallia, aluekeskuksien kehittämistä palvelukeskittyminä sekä asiakkaiden arjen sujuvuuden helpottamista tuomalla palveluita samoihin tilakokonaisuuksiin, Hiltunen teroittaa.
Valkeakosken kaupunki ja Tays Valkeakoski kehittävät hyvinvointikampusta niin palveluiden kuin tilojenkin osalta.
Valkeakosken, Akaan ja Urjalan yhteinen Etelä-Pirkanmaan terveyskeskussairaala valmistuu vuoden 2020 keväällä.
Valkeakosken hyvinvointikampuksen tilajärjestelyt mahdollistavat myös muiden palveluiden sijoittamisen kampukselle. Muun muassa lasten ja lapsiperheiden palveluja sekä maakunnan asiointipiste palveluineen on siirtymässä kampukselle. Jatkosuunnitelmien mukaan myös mielenterveyspalvelut ja aikuisten sosiaalipalvelut sijoittuvat aikanaan kampusalueelle.
Akaassa tällä hetkellä suunnitteilla oleva uusi hyvinvointikeskus korvaa valmistuttuaan Toijalan, Kylmäkosken ja Viialan terveyskeskusten toiminnot. Akaan hyvinvointikeskuksen valmistuttua luovutaan useista pienistä toimipisteistä kooten sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen. Hyvinvointikeskukseen avataan myös maakunnan palvelupiste. Akaan hyvinvointikeskuksen on määrä valmistua vuoden 2020 loppupuolella.
Lempäälässä on rakenteilla Lempäälä-talo, joka valmistuu vuonna 2020. Kohteeseen ollaan sijoittamassa muun muassa etelän alueen maaseutuhallinnon tilat.
Etelän alueella maakunnalle vuokrattava toimipisteverkosto koostuu noin 120 toimipisteestä. Niistä suurin osa on koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimipisteitä ja asumispalveluyksiköitä.
Tilakatselmuksissa on todettu, että etelän alueen tilatiedoista puuttuu vielä joitakin tiloja, ja joitakin tiloja poistuu käytöstä parin seuraavan vuoden aikana.
Maakunnalla on aikanaan etelän alueella Valkeakosken hyvinvointikampus ja Akaan, Hervannan sekä Lempäälän hyvinvointikeskukset ja Kuljun, Urjalan sekä Vesilahden hyvinvointipisteet.
Hyvinvointikeskusten palvelusisällöt eroavat toisistaan. Hyvinvointipisteiden palvelukirjo on suppeampi kuin hyvinvointikeskusten.
Sisko Hiltunen korostaa maakunnan valmistelun olevan tiiviissä, rakentavassa ja hyvähenkisessä yhteistyössä kaikkien kuntien kanssa.

Kirjoittaja: Matti Pulkkinen

Rate it

Post comments (0)

Comments are closed.


RADIO SUN TAAJUUDET

Etelä-Pirkanmaa 96,7

Ikaalinen ja Hämeenkyrö 96,3

Kankaanpään seutu 106,7

Parkanon seutu 91,7

Tampere 107,8

Ylä-Pirkanmaa 91,5

Radio SUN on osa Pirmedioita.

 
Juontajat:

studio@radiosun.fi

Mainosmyynti:

myynti@radiosun.fi

Mainostrafiikki:

radio@radiosun.fi

Uutis-, juttu- ja menovinkit: toimitus@radiosun.fi

Radio SUN

Suvantokatu 13

33100 Tampere

Studio 010 5844 655

WhatsApp 043 2170 273

Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Tutustu tietosuojakäytäntöihimme täällä.

0%