Kuntaliiton Karhunen: ”Isot kaupungit pystyvät tuottamaan sote-palvelut itse, pienet kunnat tarvitsevat yhteistyötä”

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kehottaa valtiovaltaa luottamaan kuntiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa. Hänen mukaansa uuden eduskunnan on täsmennettävä sote-palveluiden lainsäädäntöä muun muassa rahoituksen osalta. Karhusen mielestä mallina voisi olla toisen asteen koulutuksen rahoittaminen, jossa kunnat saavat valtionavustusta per oppilas. Myös kuntayhtymien toimintaa on uudistettava siten, että maksajilla eli kunnilla on todellista valtaa.

– Nyt on aika luottaa kuntiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistajina, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen linjaa.

Karhunen uskoo, että kunnilla on kykyä uudistaa sosiaali- terveyspalvelut. Kriisitietoisuus on kasvanut.

– Kyllä kunnissa on viime vuosien aikana ymmärretty isosti ja kattavasti, että sote-palveluiden toteuttamiselle on tehtävä jotakin. Kunnat kehittävät kuntayhtymiään. Näin on kovaa vauhtia tapahtumassa, hän vakuuttaa.

Karhunen antaa kasvot kuntapohjaiselle ratkaisulle. Isot kaupungit pystyvät tuottamaan asukkailleen sote-palvelut. Pienet kunnat perustavat kuntayhtymiä, joiden turvin ne tekevät yhteistyötä.

– Toki kuntayhtymien toimintaa ohjaavia lakeja on täsmennettävä. Esimerkiksi rahoituksen turvaaminen vaatii uutta lainsäädäntöä. Mielestäni mallia voitaisiin ottaa toisen asteen koulutuksen rahoituksesta, johon valtio antaa avustusta per opiskelija -periaatteella.

– Rahoituksen korjaaminen on välttämätöntä, jottei pieni kunta joudu talouskriisiin yhden vaikean tapauksen hoidon seurauksena. Palveluiden saatavuutta on myös parannettava. Alueelliset erot ovat nykyään liian suuret.

Karhusen mielestä kuntayhtymien toimintaan on tehtävä selkeitä parannuksia nykyiseen verrattuna.

– Omistajaohjauksen on toteuduttava tämänhetkistä paremmin. Kunnan eli rahoittajan äänen on kuuluttava ja vaikutettava kuntayhtymän toimintaan.

Kunnilla voisi olla erilaisia tehtäviä

Minna Karhusen katseet kohdistuvat länsinaapuriimme Ruotsiin, jossa parhaillaan tutkitaan sitä, voisiko esimerkiksi erikokoisilla kunnilla olla erilaiset tehtävät.

– Meillähän on asiasta kokemuksia kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetusta ns. Paras-laista, joka on velvoittanut kuntia järjestämään sote-palvelut riittävällä väestöpohjalla.

Karhunen sanoo, että jokaisessa kunnassa on nyt tarkasteltava omaa tilannetta. Tosiasiat on tunnistettava ja tunnustettava.

– Maassamme on kuntia, jotka eivät kerta kaikkiaan pärjää yksin.

Karhunen ottaisi käyttöön porkkanat, joilla valtiovalta kannustaisi kuntia vapaaehtoisiin ratkaisuihin.

– Kaikkien kannalta olisi parasta, että ratkaisut syntyisivät vapaaehtoisuuden pohjalta kuntakentällä.

Sote kaatuu eteenpäin

Kuntaliiton veturi toivoo, että viikonloppu kirkasti satojen 18 maakunnassa uudistus- ja muutostyötä tehneen ammattilaisen tulevaisuuden näkymää.

– Kaikissa maakunnissa on tehty paljon ja hyvää työtä. Tämä on päivänselvä asia, Minna Karhunen arvostaa.

Karhunen on vakuuttunut siitä, ettei viime vuosien aikana tehty muutos- ja valmistelutyö valu hukkaan.

– On sanottu, että sote kaatuu eteenpäin. Tämä lause kuvaa hyvin tämänhetkistä tilannetta.

– Kunnat ovat tehneet mittavan ajatuksellisen harppauksen eteenpäin. Yhteistyö on jokaisessa maakunnassa paljon paremmalla tolalla kuin ennen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua.

Pallo on tulevalla hallituksella

Minna Karhunen korostaa sote-pallon olevan huhtivaalien jälkeen koottavalla maan uudella hallituksella.

– Tuleva hallitus tekee ratkaisut!

Karhunen toivoo, että yhteiskuntamme eri toimijat ovat ottaneet opiksi monen viime hallituksen kyisen pellon kynnöstä.

– Kansakunnan mittavat muutokset ja uudistukset on tehtävä parlamentaarisella valmistelulla. Iso remontti ei milloinkaan tule valmiiksi neljän vuoden aikana.

Karhunen harmittelee, että konsensus ja parlamentaarinen valmistelu jäivät takavuosina unholaan. Konsensukselle saatiin kielteinen leima, jota sillä ei pakosta tarvitse olla. Yhteiskunnan toimivuudelle on elintärkeää, että eri poliittisten ideologioiden kannattajat arvostavat myös toistensa näkemyksiä.

Elinvoimaa muustakin kuin kasvusta

– Suomen eteenpäin menoa ei saa tukahduttaa, Minna Karhunen varoittaa.

Kuntaliiton pomon mielestä Suomessa on löydettävä yhteinen sävel, jossa kasvavat ja kehittyvät kaupungit ymmärtävät elinvoimaisten haja-asutusalueiden tärkeyden ja päinvastoin.

– Kaikki pakolla vääntäminen on pahasta. Se johtaa kansallisen kilpailukyvyn sakkaamiseen, hän varoittaa.

Karhusen mielestä taantuvien kaupunkiseutujen on syytä miettiä muitakin elinvoimatekijöitä kuin niitä, jotka perustuvat jatkuvaan kasvuun.

– Meidän on kansakuntana ja yhteiskuntana valmistauduttava myös siihen, että väkilukumme alkaa vähetä.

Karhunen muistuttaa valtionosuusjärjestelmän olevan olemassa juuri siksi, että me yhteisvastuullisesti vastaamme eri alueiden hyvinvoinnista.