Muutosjohtajat: ”Sote-uudistuksen tarve, perusteet ja syyt eivät ole kadonneet mihinkään”

Pirkanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelijoiden kotiuttaminen käynnistyy pikkuhiljaa. Organisaatiossa työskenteli parhaimmillaan runsaat 60 eri alojen ammattilaista. Muutosjohtaja Päivi Nurminen paketoi maakuntavalmistelun aineistoja huhtikuun ajan. Hän toivoo, että niin Pirkanmaan kuin 17 muun maakunnan valmisteluaineisto koottaisiin huhtivaalien jälkeen aloittavan hallituksen käyttöön. Kahden ja puolen vuoden aikana kertyneen työn hedelmä hautautuisi, jos materiaalit arkistoitaisiin kellareiden uumeniin.

Maakunta- ja sote-uudistuksen kaatumisesta on kulunut lähes kaksi viikkoa. Pirkanmaan muutosjohtaja Päivi Nurminen kertoo valmisteluorganisaatiossa työskennelleiden asiantuntijoiden palaavan varsinaisiin työpaikkoihinsa näillä näkymillä kesän aikana. Toivomme, että ICT-valmistelijat voisivat jatkaa pidempään.  Nurminen menee Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutujohtajan tehtävään huhtikuun loppupuolella.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat kansalaisillemme hyvin konkreettisia arjen asioita. Uskon ihmisten olevan kiinnostuneita siitä, miten sote-palvelut tulevaisuudessa turvataan ja toteutetaan. Teemasta keskustellaan oikeutetusti paljon nyt eduskuntavaalien yhteydessä, Nurminen miettii.

Viime päivinä Nurminen on saanut kadun ihmisiltä palautetta maakunta- ja sote-uudistuksen kohtalosta. Kommentit ovat paljon kertovia. Jotkut pukevat pettymyksensä toteamukseen, että heidän uskonsa politiikkaan rapisee.  On myös todettu, että nyt tarvitaan uusi ja entistä parempi toteutusmalli.

– Esimerkiksi julkinen talous- ja ilmastonmuutoskysymykset ovat suurelle yleisölle varmasti abstraktimpia asioita kuin lääkäriajan saaminen tai hammashoitoon pääseminen.

Nurminen uskoo, että soten kaatuminen herättää ihmisten mielenkiinnon siihen, miten eri puolueet haasteellisen tehtävän jatkossa hoitavat.

– Niin meillä Pirkanmaalla kuin kaikissa muissa 17 maakunnassa on paiskittu runsaan kahden vuoden ajan määrätietoisesti ja ahkerasti töitä, jotta maakunnat olisivat voineet aloittaa toimintansa ja ottaa niille suunnitellut tehtävät vastaan. Moni valmistelutyössä mukana oleva varmasti pohtii, miten jaksaisi uudelleen innostua hommasta.

Tärkeää Suomen menestymiselle

Päivi Nurmisen mukaan sote-palveluiden uudistamisen onnistuminen on ratkaiseva asia koko Suomen menestymisen kannalta.

– Oikein järjestetyillä sote-palveluilla on iso merkitys myös inhimillisesti tarkasteltuna. Ratkaisu koskee sote-alalla työskenteleviä ja kansalaisia, jotka palveluja käyttävät, hän korostaa.

– Soten saattaminen ajan vaatimuksia vastaavaksi edesauttaa myös julkisen talouden kantokyvyn kestämistä.

Nurminen toteaa suomalaisen yhteiskunnan reagointikyvyn olevan kunnossa.

– Kun maakunta- ja sote-uudistus ja sitä ajanut hallitus kaatuivat, yhteiskunta ei lamaantunut. Seuraavat askelmerkit ja tienviitat saatiin muutamassa päivässä. Täällä osataan tehdä tilannekuvat ja reagoida niihin. Tämä osoittaa hallinnon toimivuuden.

Nurminen antaa korkean arvosanan valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nergille, joka on työskennellyt itseään säästämättä soten projektipäällikkönä.

– Nerg piti maakuntien muutosjohtajille erittäin realistisen katsauksen uudistuksen eri vaiheista. Hän on kannustanut maakuntien puurtajia koko valmistelumatkan ajan. Vaikka uudistuksen elämänlanka on ollut välillä hyvin ohut, Nerg on uupumattomalla esikuvallaan kannustanut ja valanut uskoa. Hän myös kiitti voimauttavasti meitä kaikkia muutoksen toteuttajia.

Nurmisen mukaan maakunta- ja sote-uudistuksen eteen maakunnissa tehty iso työ elää, jos kaikissa maakunnissa aikaansaadut työn hedelmät kootaan yhteen ja saatetaan maan seuraavan hallituksen materiaaliksi.

– Valmistelun aikana on syntynyt paljon hyviä ratkaisuja, jotka on syytä saada käytäntöön.

Nopea ratkaisu tervetullut

Sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala odottaa maan uudelta hallitukselta ratkaisua, jonka turvin järjestettynä sote-palvelut ovat perustuslain mukaisia.

– Tärkeää olisi löytää mahdollisimman nopea ratkaisu, joka olisi toteutettavissa vuoden tai kahden kuluessa, hän toivoo.

– Jos uuden mallin käyttöönottoon menee kolmesta neljään vuotta, Suomen kestävyysvaje muodostuu haasteeksi ja palveluiden turvaaminen vaikeutuu entuudestaan.

Herralakin korostaa korostamasta päästyään, että nykyisestä valmistelusta on hyödynnettävissä suurin osa.

– Maakunnissa on tehty etupäässä sisällöllistä uudistamista, hän perustelee.

– Pirkanmaalla soten valmistelu on luonut uusia toimintamalleja. Valmistelijat ovat pyrkineet löytämään ratkaisuja, joilla palveluja parannetaan ja sujuvoitetaan.

Herralan mukaan maan uusi hallitus pohjaa sote-uudistuksensa joko kuntapohjaiseen tai alueelliseen malliin.

– Perustuslakivaliokunta ehdotti vuonna 2015 kolmantena vaihtoehtona valtiollista mallia. Puolueet tai mitkään muut tahot eivät ole nyt pöydälle sitä vaihtoehtoa. Sen haittana on, että käyttöönotto edellyttää kahden hallituskauden käsittelyä.

– Täten käytännössä sekä kuntapohjainen että alueellinen malli ovat ensisijaisia vaihtoehtoja. Kumpi toteutuu, riippuu tulevasta hallitusohjelmasta.

Ratkaisu- ja päätöskykyä

Maku-muutosjohtaja Jukka Alasentie toivoo vaaleissa valittavalta eduskunnalta sekä hallitukselta kahta.

– Kiinnittäkää huomiota ratkaisu- ja päätöksentekokykyynne.

– Onko poliittinen kulttuuri vinoutunut? Onko syntynyt järjestelmään lukkoja ja esteitä, jotka halvaannuttavat päätöksentekoa ja Suomen uudistumista? Alasentie perää.

Onko maakuntahallinto pysyvästi haudattu?

– Näyttää siltä, että  on olemassa yhteinen poliittinen tahto jatkaa suurempien kokonaisuuksien valmistelua. Syntyvätkö nämä itsehallinnollisten alueiden vai kuntapohjaisten pakollisten tai vapaaehtoisten ratkaisujen avulla, jää nähtäväksi.

– Sote-uudistuksen tarve, perusteet ja syyt eivät ole kadonneet mihinkään.

Maakunnan rakentamisessa on ollut Alasentien mielestä tärkeintä ja parasta innovatiivinen työ kansalaisten sote-palveluiden kehittämiseksi.

– Pirkanmaalla ei lähdetty hallinto ja rakenteet edellä vaan täällä ajateltiin ihmisten palveluja ja niiden kehittämistä.

Sote-palveluiden turvaamiseksi tarvitaan nykyistä leveämpiä hartioita. Alasentien mukaan leveät hartiat tarkoittavat palvelujen ja niiden rahoituksen kokoamista nykyistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi.

– Tämä merkitsee tulevaisuudessa yhdenvertaisempia palveluja eri puolilla asuville ihmisille. Nyt paikkakuntakohtaiset erot ovat suuret.