"Huolehtimalla kansanvallasta turvaamme huikean pohjoismaisen demokratiamme"

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston vanhempi neuvonantaja Liisa Hyssälä kiittelee puolueita, eduskuntaa ja valtioneuvostoa, koska ne ovat tarttuneet aktiivisesti toimintansa ja rakenteidensa uudistustalkoisiin. Muutokseen antoi sysäyksen Hyssälän ja Jouni Backmanin tekemä Kansanvallan peruskorjaus -työpaperi. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston vanhempi neuvonantaja Liisa Hyssälä kiittelee puolueita, eduskuntaa ja valtioneuvostoa, koska ne ovat tarttuneet aktiivisesti toimintansa ja rakenteidensa uudistustalkoisiin. Muutokseen antoi sysäyksen Hyssälän ja Jouni Backmanin tekemä Kansanvallan peruskorjaus -työpaperi. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Nyt 37. kerran järjestettävät eduskuntavaalit ovat Sitran vanhemman neuvonantajan Liisa Hyssälän mielestä pohjoismaisen demokratiamme ehdotonta ydintä. Hänen mukaansa kehittyvän yhteiskunnan on huolehdittava kaikin keinoin luotettavasta ja toimivasta kansanvallasta. – Suomalaiset eivät taatusti halua diktatuurin tielle Puolan ja Unkarin tavoin.

 

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran vanhemmat neuvonantajat Liisa Hyssälä ja Jouni Backman esittelivät viime vuonna laatimansa Kansanvallan peruskorjaus -työpaperin. Sen kärkisanomana on, etteivät yli 100-vuotisen edustuksellisen demokratiamme rakenteet ja toimintatavat enää vastaa sen paremmin tämän ajan kuin tulevaisuuden tarpeita.

Hyssälä ja Backman tarjoavat toimenpide-ehdotuksia suomalaisen kansanvallan uudistamiseksi. Parivaljakko lisäisi kansalaisten osallisuutta sekä suoraa demokratiaa ja vahvistaisi puolueiden ohjelmatyötä. Pitkään muuttumattomina säilyneet eduskunta ja valtioneuvosto kaipaavat remonttia niin rakenteisiinsa kuin toimintatapoihinsa.

- Eduskunta, valtioneuvosto ja puolueet ovat ottaneet kansanvallan peruskorjaushaasteista kiitettävästi koppia, Hyssälä iloitsee.

Hän korostaa kansanvallan vahvistamistoimiin tarttumisen ripeyden osoittavan, että Suomi on edelleen kehittyvä yhteiskunta. Kansainvälisesti huikeat muodot saavuttaneesta pohjoismaisesta demokratiasta halutaan pitää tiukasti kiinni. Enemmistöperiaate on dynamo, joka jakaa virtaa kaikille elämän osa-alueille.

- Kansanvalta näyttää toimivuutensa ja luotettavuutensa.

- Maanosassamme on päinvastaisiakin esimerkkejä diktatuurin tielle lähtevistä ja eristäytyvistä valtioista. Tuskinpa Suomessa haluttaan lähteä Puolan ja Unkarin omaksumiin suuntiin, joissa haikaillaan populistisesti menneisiin maailmoihin.

Pitkä kokemus puhuu

Kansanvallan peruskorjaus -työpaperia edeltänyt syvällinen paneutuminen Suomen päätöksentekojärjestelmään ja hallintoon avasi konkaripoliitikon ja -virkamiehen silmät näkemään, etteivät yli satavuotiaan edustuksellisen demokratiamme rakenteet ja toimintatavat vastaa läheskään kaikilta osin nykyajan saati tulevaisuuden tarpeita.

- On kansanvallan peruskorjauksen aika, Liisa Hyssälä kiteyttää.

Sitran vanhempana neuvonantajana toimiva Hyssälä on vaikuttunut 106 keskeisen vaikuttajan haastattelujen näkemyksellisestä ja tulevaisuuteen luotaavasta annista.

- Valtion- ja kuntahallinnon, eduskunnan, valtioneuvoston, puolueiden, etujärjestöjen ja elinkeinoelämän ykköshenkilöt eivät todellakaan ole eilisen teeren poikia tai tyttöjä. Vastuullista työtä tekevien ammattilaisten kokemus tarjoaa peruskiven uuden ideoimiselle. Nyt on vain uskallettava raapaista pintaa syvemmältä.

- Haastatellun 106 huippuasiantuntijan sanomassa oli paljon yhteistä virettä. He vaativat rakenteiden ja toimintatapojen tuomista vallitsevaan aikaan, jossa muutoksen tarve on ilmaistava suorastaan potensseissa.  Suomi on hyvissä käsissä, Hyssälä kiittää.

Puolueet tarttuivat uudistustalkoisiin

Liisa Hyssälä puhkuu tulevaisuuden uskoa, sillä kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet uudistustalkoisiin.

- Kysyimme puolueilta, haluatteko vastata tulevaisuuden haasteisiin. Kaikki vastasivat myöntävästi ja ilmoittautuivat mukaan. Sitra ei ole mukana minkään puolueen substanssin remontissa, vaan meidän intressissämme on kansalaisten etu, puolueiden kohdalla niiden jäsenten aktivoinnissa ja sitouttamisessa.

Hyssälä on vakuuttunut maamme puolueiden renessanssin koittamisesta.

- Puoluesihteerit puhaltavat voimakkaasti yhteen hiileen. Uuden löytämiseen on vahva halu. Nämä mestarilliset vastuunkantajat ovat yhteistyökykyisiä ja kaiken kukkuraksi vahvoja visionäärejä. Puolueet ovat osanneet valita oikeat henkilöt etulinjaan.

Hyssälän mukaan puolueiden tulevaisuusjumppa käynnistyy toden teolla huhtivaalien jälkeen.

- Puolueet ovat ihmisten turvasatamia. Jos puolueet eivät olisi kannattajiensa äänitorvia, asioiden hoito muuttuisi harvojen vallaksi. Puolueet tarjoavat toimivat kanavat kansalaisten tarpeiden ja toiveiden välittymiselle päätöksentekoon.

Hyssälä lupaa tuloksia puolueiden osalta vuoden 2021 kesäksi.

- Luotan siihen, että puolueet palaavat takaisin kansanvallan ytimeen ja vastuuseen demokratian uskottavuudesta ja kiinnostavuudesta. Puolueet määrittävät perustehtävänsä ja arvoperustansa uudestaan vastaamalla uskottavasti kysymykseen "miksi olemme olemassa ja minkä puolesta haluamme toimia?". Puolueet uudistavat ohjelmatyönsä, rakenteensa ja toimintatapansa sekä turvaavat riittävät toimintaresurssit. Puolueiden viesti alkaa puhutella ja aktivoida kansalaisia.

Eduskunta tarttuu toimeen

- Kiitos puhemies Paula Risikon eduskunta tarttui eturintamassa uudistushankkeisiin. Niihin palataan, kun uusi eduskunta kokoontuu ja aloittaa kautensa, Liisa Hyssälä sanoo.

Hyssälän mukaan eduskunnassa on paljon uudistettavaa. Hän nostaa esimerkeiksi puhekulttuurin ja valiokuntatyöskentelyn.

- Mikä on kansanedustajan työ? Tämän kysymyksen vastaus on tuiki tärkeä kansanedustuslaitoksen jatkon kannalta. On ollut kiintoisaa havahtua todellisuuteen, miten olemattomasti yliopistot ovat tutkineet kansanedustajien toimintaa ja heidän tehtäviensä muuttumista. Yliopistot ovat keskittyneet puolueiden asioiden selvittämiseen.

Hyssälä arvostaa kansanedustaja Anna Kontulan kirjoittamaa teosta Eduskunta – ystäviä ja vihamiehiä, joka piirtää suurelle yleisölle erinomaisen kuvan kansanedustajan arjesta.

- Erittäin ansiokas kirja, hän kiittää.

Hyssälä odottaa paljon tekeillä olevalta laajalta tutkimukselta, jossa kartoitetaan kansanedustajien koko työn kirjo.

- Mikä on edustajan työn ydintä? Miten Helsingistä olevan edustajan työ poikkeaa maakunnista tulevien edustajien töistä? Minkälaiset verkostot kullakin edustajalla on? Miten edustajat toimivat kotikentillään. esimerkiksi kunnallisissa ja maakunnallisissa tehtävissä? On suuri ihme ja ammottava puute, ettei kansanedustajien arjesta ole aiemmin kiinnostuttu.

- On täysin eri asia olla kansanedustajana Helsingin Töölöstä kuin Pirkanmaalta. Lähtökohdat ovat jo etäisyyksien johdosta erimitalliset.

Hyssälän mukaan sosiaalinen media ja koko informaatiotekniikka ovat mullistaneet kansanedustajienkin toimintaympäristön.

- Mielestäni kansanedustajan pitäisi voida osallistua eduskunnan äänestyksiin etä- ja videoyhteyden kautta. Kun kansanedustaja saisi äänestää vaikkapa vaalipiirinsä jossakin kirjastossa, jonne hän on kutsunut maakuntalaisia seuraamaan äänestystä, hän kykenisi avaamaan ihmisille koko asiakokonaisuutta. Mistä äänestyksessä on kysymys? Mikä ero on hallituksella ja oppositiolla? Mitä äänestystulos käytännössä merkitsee? Näin suuri yleisö oppisi tuntemaan kansanedustajan työtä ja eduskunnan toimintaa. Lainsäätäminen tulisi tutuksi.

Puheet merkityksellisiksi

Eduskunnan puhekulttuuri on ollut monta kertaa tikun nenässä. Liisa Hyssälän mukaan kansanedustajat tunnistavat puhumisen ongelmat.

- Iäkkäät ihmiset muistavat kansanedustajien analyyttiset puheenvuorot.

- Nyt edustajien puheaika on rajattu minuuttiin, pariin. Rajaaminen on johtanut siihen, että edustajat viljelevät slouganeita ja jopa iskevyydessään ilkeitä sanoja. Aika suosii nokkelia sanaseppoja, jotka taitavat sanoilla sivaltamisen. Tyyliin halutaan hyvin selkeästi muutosta.

Hyssälä uskoo uuden eduskunnan luovan moderneja puhekäytäntöjä.

Aloitteilla ääni kuuluville

Tehtyjen kansalaisaloitteiden määrä viestii Liisa Hyssälän mielestä siitä, että lainsäätäjien suhdetta kansalaisiin on kehitettävä.

- Ihmiset selkeästi koettavat saada äänensä kuuluville kansalaisaloitteiden turvin.

Hyssälä odottaa kansalaisaloitteiden skarppaavan kansanedustajia.

- Haaste on siinä, että eduskunnan on parannettava suhdetta kansalaisiin. Kansanedustajien on muistettava, että he ovat vain ja ainoastaan kansalaisia, eivät itseään varten. Edustuksellisessa järjestelmässämme äänestäjät antavat edustajille valtakirjansa neljäksi vuodeksi. Äänestäjä odottaa, että hänen valitsemansa edustaja käyttää valtuutusta ja vaikuttaa.

Hyssälä korostaa 200 kansanedustajan eduskunnan olevan leikkaus kansasta.

- Arkadianmäelle äänestetyt ihmiset ovat kaikki erilaisia, mikä on suuri rikkaus. Edustajien taustat ovat erilaiset. Yleensä valituiksi tulevat henkilöt ovat hienoja persoonia, jotka suuntautuvat ulospäin. Introvertit tyypit eivät tule valituiksi.

Hyssälän mukaan Suomen vahvuus on siinä, että kansalaiset voivat nostaa polttavia asioita esille myös kuntalaisaloittein ja eri järjestöjen voimalla.

Ilmiöille omat valiokuntansa

Yhteiskuntamme kipuilee nuorten syrjäytymisen kysymysten äärellä. Ilmastonmuutos huutaa tekoja. Vauvamäärä laskee ja lapsiperheiden arki ei luista.

Liisa Hyssälä herättelee, että nykymaailma synnyttää hetkessä ilmiön, josta voi paisua kansallinen ja jopa globaali ongelma.

- Olemme entistä useammin tilanteissa, etteivät ratkottaviksi tulevat asiat noudata ministeriöidemme eivätkä eduskunnan valiokuntien rajoja.  Eduskuntaan olisikin luotava tilapäisiä valiokuntia, jotka tarttuisivat oikea-aikaisesti esiin nouseviin haasteisiin.

- Mielestäni tässä hetkessä oman valiokuntansa tarvitsisivat esimerkiksi nuorten syrjäytyminen, ilmastonmuutos ja lapsiperheet, hän ehdottaa.

Jostakin vaikutettiin, mutta mistä?

(JUTTU)

- Miten brexit kypsyi? Vaikutettiinko amerikkalaisiin Donalt Trumpin pääsemiseksi presidentiksi? Mistä Ranskan keltaliivit saavat ohjeensa? Liisa Hyssälää heittelee kysymyksiä.

Sitran kansanvallan peruskorjauksen hankkeet etsivät tietoa myös median toiminnan entistä paremmin ymmärtämiseksi.

- Omassa maanosassamme Unkarissa tapahtuu isoja muutoksia, joita emme tahdo ymmärtää. Ovatko yllättävien käänteiden takana paljon puhutut algoritmit? Minkälaisia vaikuttamisen mekanismit ovat?

Hyssälän mukaan Sitra on etulinjassa avaamassa some-vaikuttamisen saloja.

MATTI PULKKINEN

- Maanosassamme on päinvastaisiakin esimerkkejä diktatuurin tielle lähtevistä ja eristäytyvistä valtioista. Tuskinpa Suomessa haluttaan lähteä Puolan ja Unkarin omaksumiin suuntiin, joissa haikaillaan populistisesti menneisiin maailmoihin. (Kuva: Matti Pulkkinen)

- Maanosassamme on päinvastaisiakin esimerkkejä diktatuurin tielle lähtevistä ja eristäytyvistä valtioista. Tuskinpa Suomessa haluttaan lähteä Puolan ja Unkarin omaksumiin suuntiin, joissa haikaillaan populistisesti menneisiin maailmoihin. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>