Kuntajohtajat: "Pirkanmaan sote-valmisteluissa on otettava huomioon erilaisten kuntien intressit ja tarpeet"

Pirkanmaan kunnat painottavat tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tasapuolisuutta. Tamperetta pienemmät kunnat toivovat, etteivät tamperelaiset sanele sääntöjä, vaan kaikki kunnat hakevat yhdessä aidon vaihtoehdon. Maakunnassamme on 22 kuntaa. Kuhmoinen odottaa pääsyään Pirkanmaahan. Pirkanmaalaisia on 515 344.

Pirkanmaan kunnat painottavat tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tasapuolisuutta. Tamperetta pienemmät kunnat toivovat, etteivät tamperelaiset sanele sääntöjä, vaan kaikki kunnat hakevat yhdessä aidon vaihtoehdon. Maakunnassamme on 22 kuntaa. Kuhmoinen odottaa pääsyään Pirkanmaahan. Pirkanmaalaisia on 515 344.

Kuntapohjainen malli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa kerää suurimman suosion Pirkanmaalla. Tampereen kaupungin pormestari Lauri Lyly (sd.) kiteyttää vaihtoehdon saavan pelkästään myönteisiä kommentteja.

Pormestari Lauri Lyly on kuullut pirkanmaalaiskuntien huolen sote-uudistuksen tasapuolisesta toteutuksesta.

- On selvää, että yhdenvertaisuus on otettava uudistuksen lähtökohdaksi.

Lylyn mukaan muita keskeisiä tavoitteita ovat oikeatasoisen hoidon ja palvelun oikea-aikainen tarjoaminen, kustannusten kasvun hillintä ja toimivan integraation turvaaminen kuntien muihin palveluihin rinnastettuna.

- Kuntajohtajien kanssa käymissäni taustakeskusteluissa on pidetty erityisen tärkeänä sitä, että nykyisin palvelurakenteeltaan varsin erilaisten ja erikokoisten kuntien intressit ja tarpeet tulevat mahdollisessa jatkotyössä otettua huomioon oikealla tavalla.

- Lisäksi toistuvasti todetaan, että työtä sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-järjestelmien (informaatio- ja kommunikaatioteknologian järjestelmien) yhteensovittamiseksi on jatkettava määrätietoisesti, Lyly lisää.

Kuntalainen edellä

Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen liputtaa kuntapohjaisen mallin puolesta.

- Toiveina ovat kuntapohjaisuus, yhteistyön lisääminen, rauhallinen eteneminen ja kuntalaisen näkökulman painottaminen, Auvinen tarkentaa.

- Vähemmän hallintopohdintaa ja enemmän oikeiden asiakasasioiden pohdintaa ja tekemistä, hän kuvaa.

Auvinen muistuttaa, ettei yksi ja sama malli käy kaikille kunnille. Hänen mielestään eri alueille on annettava mahdollisuus luoda omanlainen mallinsa.

- Yhdenvertaisuus pystytään turvaamaan yhteisillä laatu-, saavutettavuus- ja palvelutasokriteereillä. Kunnille ei tarvitse sanella ylhäältä käsin, miten asiat on hoidettava, hän teroittaa.

Linjaukset odotettava

Ylöjärven kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto kannattaa soten eteenpäin viemisessä malttia.

- Mahdollisen sote-uudistuksen osalta on nyt tarkoituksenmukaista odottaa huhtikuisten eduskuntavaalien jälkeen koottavan maan uuden hallituksen ohjelmalinjauksia, Sorvanto suosittelee.

- Toisaalta kuntien olisi hyvä jo tässä vaiheessa pyrkiä viestimään eri puolueiden vastuunkantajille yhteisenä tahtotilanaan kuntapohjaisesta sote-mallista, hän miettii.

Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö muistuttaa vallitsevan tunnelman olevan maltillinen ja yhtenäinen siitä, että kuntien on toimittava yhdessä.

- Lisäksi on todettu, ettei soten toteuttamisessa pidä haukata liian isoa palaa, eikä jumittua hallintomalleihin.

Rämön toiveena on, että ensin pohditaan terveydenhuollon palvelut, ja sosiaalipalvelut otetaan mukaan toisessa vaiheessa.

- Vaiheistetaan uudistus, hän kiteyttää.

Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen uskoo pirkanmaalaisten kuntien arvostavan Tampereen kutsua yhteiseen sote-pöytään.

- Itse olen saanut aika vähän kommentteja soten tulevaisuutta koskien. Sinällään Tampereen kutsua varmasti arvostetaan, mutta samalla on pieni huoli siitä, ettei taas mentäisi suin päin johonkin uuteen selvitykseen, jonka realistisuus tai toteutumisen pohja on epäselvä tai kyseenalainen, Väätäinen miettii.

- Mahdollisen jatkon tulisi tapahtua siten, että kunnilta kysyttäisiin ennen mahdollisen työn käynnistymistä niiden sitoutumisen edellytyksiä, reunaehtoja sekä ratkaisunäkemyksiä, hän odottaa.

Kannanottoja satelee

Tampereen kaupungin konsernijohtaja Juha Yli-Rajala kertoo sote- ja maakuntauudistuksen kaaduttua Pirkanmaan kunnilta tulleen paljon kannanottoja soten toteuttamiseksi maakunnassa kuntapohjaisesti.

- Tällöin pitäisi saada maan uusi hallitus uskomaan, että hanke voidaan toteuttaa kuntapohjaisesti hyödyntäen kaikkea jo valmisteltua niin, että koko Pirkanmaalla voidaan turvata laadukkaat sote-palvelut, Yli-Rajala näpäyttää.

”Mikä yleensä mahdollista?”

Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen sote-muutosjohtajana työskennellyt Jaakko Herrala sanoo ykskantaan sote-uudistuksen olevan puhtaalla pöydällä.

- Nyt ei ole edellytyksiä sanoa, mikä malli sopisi. Syy on se, että eduskuntavaalien tehdään hallitusohjelma, joka linjaa tulevaisuuden. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tekee pohjatyötä selvittäen mikä on yleensä mahdollista, Herrala painottaa.

- Tarkastelun kohteena on perustuslakivaliokunnan ja muiden valiokuntien tekemä työ sekä niiden asettamat reunaehdot. Edelleen keskeisin kysymys on, miten turvataan yhdenvertaiset palvelut. Tämä määrittää muun muassa rahoituksen, rakenteet ja kansanvaltaisuuden toteutumisen, hän toteaa.

Herralan mukaan myös Pirkanmaan sote-valmistelijat ovat saaneet tiukat ohjeet, joiden mukaan käytössä olevalla rahalla ei saa tehdä uusien mallien valmistelua vaan ainoastaan muutos- ja valmisteluorganisaation työn alasajoa.

- Sosiaali- ja terveysministeriö päivittää arvioitaan myös pohjoismaisista ja eurooppalaisista malleista, jotka ovat läpäisseet Euroopan unionin lainsäädännön. EU-lainsäädäntö jumitti edellistä valmistelua.

Vuonna 2015 perustuslakivaliokunta määritteli kolme mallia: valtiollinen, kuntapohjainen (vapaaehtoinen kuntayhtymä) ja itsehallinnollinen aluemalli.

Kuntapohjainen malli on parhaillaan käytössä.

Pääministeri Juha Sipilän hallitus yritti synnyttää itsehallinnollisen aluemallin mutta se epäonnistui hankkeessaan.

- Kaikkia kolmea mallia voidaan jatkossakin pohtia malliksi lainsäädännöllisesti. Vuoden 2014 jälkeen moni malli on kaatunut perustuslaillisiin ongelmiin, Herrala sanoo.

- Yksi keskeinen asia on, lähdetäänkö tekemään ihan uutta lainsäädäntöä, joka on aina testautettava perustuslakivaliokunnassa. Jos mennään nykyistä mallia täydentämällä, menettely on sama mutta kevyempi. Mitä monimutkaisempi kokonaisuus on, sitä enemmän vaaditaan aikaa, Herrala huokaa.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>