Kylätalot on mahdollista saada nykyistä aktiivisempaan käyttöön

Tietoliikenneyhteydet turvaavat maaseudun elinvoimaisuuden, laajakaista on saatava jokaisen kylän jokaiseen tölliin

Pirkan Kylät ry:n puheenjohtaja Juha Kuisma toivoo, että Leader-toiminta ulottuisi myös kaupunkeihin. Kuisman mukaan maaseudun kehittyminen turvataan sillä, että haja-asutusalueilla on kattavat tietoliikenneyhteydet. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Pirkan Kylät ry:n puheenjohtaja Juha Kuisma toivoo, että Leader-toiminta ulottuisi myös kaupunkeihin. Kuisman mukaan maaseudun kehittyminen turvataan sillä, että haja-asutusalueilla on kattavat tietoliikenneyhteydet. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Maaseutu-Suomi lukuisine kylineen saa kehityksen avaimet, kun nopeat tietoliikenneyhteydet kattavat jokaisen niemen ja notkelman. Pirkan Kylät ry:n puheenjohtaja Juha Kuisma muistuttaa laajakaistan saavuttavan 70 prosenttia maakuntamme asukkaista, mutta juuri se tietoverkon ulottumattomissa oleva 30 prosenttia asuu haja-asutusalueilla. Yhdistysaktiivin mukaan kylätoimikunnat olisivat parhaita pelin avaajia, jotta jokaisen tuvan asukkaat oivaltaisivat verkkomaailman välttämättömyyden. Valtion olisikin otettava ripeästi asiasta koppi, jotta elämisen edellytykset turvataan koko valtakunnassa.

Pirkan Kylät ry:n puheenjohtaja Juha Kuisma on vakuuttunut, ettei maaseudun peliä ole vielä menetetty ennätystahtia kaupungistuvassa Suomessa. Mies huomauttaa Suomen kestäneen 1970-luvun rajun maaltapaon, joten tämänkin hetken voimakkaasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä selviydytään.

Juha Kuisma ei kadehti eikä kanna kaunaa kasvaville ja kehittyville kaupungeille. Hän soisi niidenkin pääsevän osallisiksi Leader-kehittämistoiminnasta, -neuvonnasta sekä -rahoituksesta.

Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaan paikkakuntaansa. Suomessa on 54 Leader-ryhmää, jotka myöntävät rahoitusta yrittäjien, yhdistysten ja muiden yhteisöjen hankkeille. Leader-tuki muodostuu EU:n, kuntien ja valtion rahoituksesta.

- Maamme uuden hallituksen olisi otettava tehtäväkseen Leader-toimintatavan juurruttaminen myös kaupunkeihin. Sillä olisi käyttöä Tampereellakin, jossa toimivat jo kaupunkilähtöiset alueverkostot.

- Kylätoiminnan kaltaiselle yhdessä olemiselle ja tekemiselle on sijansa kaupungeissa ja niiden lähiöissä. Yhteisölliset, asukaslähtöiset toiminnot kiinnittävät ihmisen luontevasti asuinympäristöönsä. Porukat oppivat tuntemaan toisensa ja tekemään asioita reviirinsä hyväksi.

Kuisma korostaa Leader-toiminnan kukoistavan Suomessa parhaiten koko Euroopassa. Hänen mukaansa myös irlantilaiset ovat omaksuneet kiitettävästi Leader-maailman. Irlannissa valtio antaa hallinnollisen tukensa Leader-hankkeille vahvemmin kuin meillä.

Kuisma sanoo keskuskaupunki Tampereen ja sen kehyskuntien kasvavan tulevaisuudessakin. Maaseutu-Pirkanmaa on jo eriytynyt kehittyvästä sydämestä.

Mies ei kuitenkaan soita kuolonkelloja haja-asutusalueille.

- Kun menemme 20-40 vuotta ajassa eteenpäin, maaseutu kylineen elää renessanssia. Pontimena on biotalous.

Kesäjuhlat merkityksellisiä

Suomalainen järjestäytynyt kylätoiminta on sammonnut hyvää runsaan neljän vuosikymmenen ajan.

Juha Kuisman mukaan kylätoimintabuumi synnytti valtavan innostuksen ja liikehdinnän, jonka hedelmänä syntyi 1980-luvulla suuri määrä kylätoimikuntia ja -yhdistyksiä. 1990-luvulla myös maakunnalliset kylien yhdistykset näkivät päivänvalon, ja ne alkoivat kylien yhteenliittyminä ajaa yhteistä asiaa.

- Jokaisessa itseään kunnioittavassa kylässä on kyläsuunnitelma, ja parhaissa kylissä monta toteutettua.

Kuisma muistuttaa yhteiskunnan muutoksen ja teknologian vallankumouksen muuttaneen maaseudun olemusta, minkä monet ennen hyvin vireät kylät ovat kokeneet väestökatona. Kun perinteiset ammatit hoidetaan koneellisesti modernilla tekniikalla, maaseudun työpaikat ovat kadonneet. Metsänomistajat ja metsurit eivät enää ahkeroi leimikoilla, vaan kaadot hoituvat tehokkailla hakkuukoneilla. Moottorisahoista on tullut mökkiläisten varusteita.

Suomi kärsii pienenevästä syntyvyydestä. Pienet lapsimäärät johtavat siihen, että tulevaisuudessa yhä useampi pieni koulu on sulku-uhan alla. Kuisman mielestä kylien ja koulupiirien olisikin tehtävä kaukoviisasta yhteistyötä ja yhdistettävä voimansa siten, että ainakin yksi kyläkoulu lähitienoilla säilyisi elävänä.

- Luulen, että perinteiset koulutaistelut on kohta käyty.

Kuisman mukaan kyläyhdistykset tekevät arvokasta työtä järjestäessään harrastusmahdollisuuksia ja ajanvietettä.

- Kohtaamiset ovat erittäin tärkeitä. Kun ihmiset ovat yhdessä, he puivat puheillaan aina automaattisesti aivoriihtä.

Kuisma korostaa perinteisillä kylien kesäjuhlilla olevan erittäin suuren arvon yhteisöilleen.

- Kun yhden illan tapahtuma kokoaa yhteen vaikkapa 200 ihmistä, vakituiset asukkaat ja kesäpaikkakuntalaiset, kehitystalkoot on otollisimmillaan. Osallistujat vaihtavat kuulumiset ja suunnittelevat tulevaisuutta. Juhla toimii kuin supertietokone. Otollisessa maaperässä viriävät parhaat ideat. Yhteishenki voimistuu. Tavoitteet kristallisoituvat. Olenkin sitä mieltä, että kyläjuhlat ovat 2020-luvun merkityksellisintä kylätoimintaa.

Liikenneyhteydet takaavat elämän

-  Kaikki kehitys, kasvu ja elinvoima ovat lopulta kiinni toimivista ja kunnollisista liikenneyhteyksistä, Juha Kuisma teroittaa.

Kylätoimintainnovaattorin mukaan on huolehdittava tiestön hyvästä kunnosta kaikkialla valtakunnassa.

- Tieverkoston kunnossapitäminen on kaiken a ja o. Sähköverkkojen käyttövarmuudesta on myös pidettävä kiinni.

- Tietoliikenneyhteydet ovat suorastaan välttämättömät. Ne on turvattava valokuiduin, jotta yhteydet eivät töki. Laajakaista turvaa sen, että ihmiset pystyvät elämään ja yrittämään myös haja-asutusalueilla.

Kuisman mukaan maaseudun elinvoima on menetetty, jos laajakaista ei ulotu jokaiseen torppaan.

Pirkanmaan vajaasta 516 000 asukkaasta 70 prosenttia nauttii tietoliikenneyhteydestä.

- Ongelmallisessa tilanteessa on ilman laajakaistaa pääosin maaseudulla elävä 30 prosenttia maakuntalaisista. Valtion olisi turvattava keinolla millä hyvänsä, että laajakaista saataisiin kaikkien kansalaisten ulottuville, Kuisma vaatii.

Kuisman mukaan maaseudun liikenneyhteydet voitaisiin saattaa asianmukaisen kuntoon Leader-hankkeina.

- Kylien oma aktiivisuus on tärkeää. Niissä on taito ja tieto selvittää kaikille yhteisön jäsenille tietoliikenneyhteyden keskeinen merkitys. Suomen valtio voisi seuraavalla EU-ohjelmakaudella varata  tähän tarkoitukseen riittävästi rahaa. Satsaukset eivät olisi ongelma EU:lle.

Kylätalot yksiin kansiin

Juha Kuisma kiirehtii Pirkanmaan kylätalojen saamista yhteen tiedostoon, niin paperille kuin sähköiseen muotoon.

- Kun meillä olisi tietokanta, jossa esitellään kattavasti jokainen kylätalo varustuksineen ja kuntoineen, ne saataisiin nykyistä tehokkaammille käyttöasteille, hän perustelee.

Kuisma kannustaa kyliä satsaamaan talojensa varustustasoon.

- Varustelutason kohottaminen onnistuu erilaisten Leader-ohjelmien turvin. Esitystekniikka lisää monen talon vetovoimaa, hän vinkkaa.

- Kaupungit potevat juhla- ja kokoontumistilojen puutetta. Houkuttavat kylätalot sopisivat hyvin niin maaseutulaisten kuin kaupunkilaisten käyttöön. Paikat löytävät käyttäjänsä ja vuokraajansa, kun kalusto on kunnossa.

- Myös kylätalojen energiaratkaisut kannattaisi laittaa kuntoon. Maalämpö, hakelämpö tai mikseivät ilmalämpöpumputkin sopisi Leader-kohteiksi.

Avoimet kylät kutsuu kesäkuussa

Kesäkuun 8. päivänä järjestettävä Avoimet Kylät -tapahtuma on kylätoiminnan lippulaiva. Silloin 60-80 kylää kutsuu kävijöitä

Juha Kuisman mukaan pirkanmaalaiset tarjoavat tapahtuman merkeissä todella mielenkiintoista uutta.

- Kesäkuisena lauantaina Tampereen keskustorilta lähtee kaksi bussia. Toinen kuljettaa matkalaiset Näsijärven ympäri. Ohjelmassa on tutustumisia ja tietoiskuja reitin varrella olevista kohteista ja palveluista.

- Toinen bussi kiertää Pyhäjärveä. Siellä kuljetaan myös kiinnostavasta kohteesta toiseen.

Vuoden kylä uusin eväin

Vuoden kylä -kilpailu uudistuu.

Juha Kuisman mukaan nyt valitsijoiden vaa'assa painaa se, minkälaisen uuden asian jokin kylä on oivaltanut ja toteuttanut.

- Palkitsemme siis hyvän käytännön, joka on kopioitavissa muihinkin kyliin.

Ehdotukset on tehtävä 15. kesäkuuta mennessä. Kunnian kukko kiekaisee elokuussa.

MATTI PULKKINEN

Kylätoiminnan puuhamies Juha Kuisma sanoo perinteisten kylien kesäjuhlien olevan  merkityksellisintä kylätoimintaa. - Juhla toimii kuin supertietokone, hän vertailee. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Kylätoiminnan puuhamies Juha Kuisma sanoo perinteisten kylien kesäjuhlien olevan merkityksellisintä kylätoimintaa. - Juhla toimii kuin supertietokone, hän vertailee. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>