Pirkanmaa

VR:n toimitusjohtaja odottaa paljon joulukuussa alkavilta lähijunaliikenteen piloteilta, megatrendit satavat rautatieliikenteen laariin

VR:n toimitusjohtaja odottaa paljon joulukuussa alkavilta lähijunaliikenteen piloteilta, megatrendit satavat rautatieliikenteen laariin

Toimitusjohtaja Rolf Jansson sanoo VR:n kaukoliikenteen isojen kaupunkien välisten junavuorojen matkustajamäärien kasvun olevan merkki väestön keskittymisestä ja kaupungistumisesta. Esimerkiksi elokuussa Helsingin ja Tampereen välinen reissaajamäärä kasvoi peräti 13 prosenttia.
Toimitusjohtaja Rolf Jansson sanoo VR:n kaukoliikenteen isojen kaupunkien välisten junavuorojen matkustajamäärien kasvun olevan merkki väestön keskittymisestä ja kaupungistumisesta. Esimerkiksi elokuussa Helsingin ja Tampereen välinen reissaajamäärä kasvoi peräti 13 prosenttia.

VR:llä on edessään valoisa ja vakaa tulevaisuus. Toimitusjohtaja Rolf Janssonin mukaan koko maan kattavan rautatieliikenteen kehittämisen takaajina ovat kaikki eduskunnassa olevat puolueet, jotka ovat julkisesti ilmoittaneet tukevansa liikennemuodon edistämistä. Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitusohjelma konkretisoi myönteisesti ja mittavasti investointeja, jotka parantavat suoraan matkustaja- ja tavaraliikenteen toimivuutta.

Toimitusjohtaja Rolf Janssonilla on monta kiinnostavaa näköalaa Pirkanmaalle.

Maakuntamme odottaa kuin kuuta nousevaa Tampere-Helsinki välille kolmatta raidetta ja tunnin junayhteyttä.

Pirkanmaa on mukana tämän vuoden joulukuussa starttaavassa liikenne- ja viestintäministeriön alueellisessa lähijunaliikenteen pilotissa ratasuunnilla Tampere-Tesoma-Nokia, Tampere-Orivesi-Mänttä-Vilppula ja Tampere-Lempäälä-Toijala.

VR alkaa liikennöidä Tampereen ratikkaa. Sopimuksen arvo on noin seitsemän miljoonaa euroa per vuosi. Uusia työpaikkoja syntyy 50 - 100. Sopimus sisältää kymmenen vuotta kestävän liikennöinnin ja sitä edeltävän kahden ja puolen vuoden kehitysvaiheen.

Rolf Jansson on työskennellyt VR:ssä kymmenen vuotta, joista kolme viimeistä vuotta toimitusjohtajana. Miehellä on luja perspektiivi yhtiöön. Hänen mukaansa VR:llä on systemaattisesti toteutettava strategia, ja se vie määrätietoisesti kehitys- ja muutosohjelmaansa eteenpäin.

– VR:llä on myönteinen lähtötilanne, sillä matkustajapuolella olemme vahvistaneet asemiamme vakavimpiin kilpailijoihimme eli auto-, lento- ja linja-autoliikenteeseen nähden.

– Tavarankuljetuksessa kirimme eteenpäin. Raiteiden käyttöaste haastaa meitä. Haluamme vastata teollisuuden huutoon ja poistaa logistiikastamme pullonkauloja.

Janssonin mukaan VR:n taivaalla on nyt poutapilviä.

– Yhteiskuntamme ja valtiovaltamme on herännyt viime vuosina kiitettävästi tunnistamaan rautateiden kehitystarpeet. Rautatieliikenteen mahdollisuuksista vallitsee laaja konsensus. Pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta tulevaisuuden rakentamiselle tuo se, että kaikki eduskuntapuolueet kannattavat vahvasti rautateihin investoimista. Tarpeemme on tiedostettu.

– Meillä on hieno tilanne ja hyvät näkymät.

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa on varattu perusväylien kunnossapitoon 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus. Niihin sisältyvät myös rautateiden kunnostustyöt. Tämän lisäksi täsmärautatiehankkeisiin on alokoitu lisärahoitusta. Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen on korvamerkitty 22 miljoonan euron lisärahoitus.

Megatrendit tukipilareina

Aikamme kaikki megatrendit satavat VR:n laareihin.

Rolf Jansson uskoo Suomessakin voimallisin askelin toteutuvan väestön keskittymisen ja kaupungistumisen lisäävän kansalaisten mielenkiintoa VR:ää kohtaan.

– Voittajana on Helsingin, Tampereen ja Turun muodostama kasvukolmio. Niin pirkanmaalaiset kuin varsinaissuomalaisetkin ovat aktiivisesti edistämässä nykyistä parempia junayhteyksiä. Niin Tampereelta kuin Turusta halutaan nopeat ja helpot yhteydet pääkaupunkiin. Ne edesauttavat muun muassa jouhevaa työssäkäyntiliikennettä.

– Myös kasvavien kaupunkiseutujen aktiivisuus niiden lähijunaliikenteen kehittämisinnossa kulminoituu asukasmäärän nousuun.

– Kaikki vallalla olevat päätrendit tukevat junaliikenteen vahvistamista. Meidän tehtävämme on vastata haasteeseen.

Jansson iloitsee siitä, että VR on omaksunut jo ajat sitten kestävän kehityksen arvot ja vaatimukset. Hänen mielestään niiden merkitys vain korostuu ilmastonmuutoksen edetessä.

– Matkustajat tunnistavat liikkumisensa synnyttämän hiilijalanjäljen. Moni valitsee jo tästä syystä junan lentämisen sijasta.

VR tutkii ahkerasti ihmisten mielipiteitä liikkumisen suhteen. Janssonin mukaan uudet sukupolvet ovat sanansa mittaisesti julkisten kulkuvälineiden suurkuluttajia.

Digitalisaatio voimistuu entisestään. Jansson muistuttaa VR:n olevan digipalveluissaan toimialan tienraivaaja.

Tavarakuljetukset vetäviksi

Tampereen kaupunkiseutu ympäröivine maakuntineen takoo Suomen kansantaloudesta toiseksi suurimman kakun heti pääkaupunkiseudun jälkeen.

Monipuolisesta teollisuudesta elävä Pirkanmaa on hyvin riippuvainen raiteilla tapahtuvasta tavarankuljetuksesta.

Rolf Janssonilla on kirkkaana muistissaan kuva vilkkaasta Tampereen laskumäestä, joka on tavaraliikenteen keskusjärjestelyratapiha.

– VR:llä on iso haaste ratkaista tavaraliikenteen sujuvuus. Asiakkaamme odottavat meiltä etenkin toimitusvarmuutta.

Janssonin mukaan tavaraliikenteen pullonkaulaksi muodostuu se, että suuri osa rautatieverkostostamme on yksiraiteista.

– Yhtälöä hankaloittaa vielä se, että tavarajunat kulkevat hitaasti eli noin 70-80 kilometriä tunnissa. Matkustajajunat porhaltavat jopa yli 200 kilometrin tuntinopeudella. Näin ollen tavarakuljetukset jäävät jalkoihin, kun koko liikenne käyttää samaa raidekapasiteettia.

Jansson korostaakin raideverkoston peruskorjaushankkeiden tärkeyttä. Niiden toteutuminen merkitsee ylimääräisten ja tilapäisten nopeusrajoitusten poistumista, uusien rataosuuksien sähköistämisiä, akselipainon korottamisia, ohituspaikkojen rakentamista sekä ratapihojen kunnostamisia.

Kasvuluvut valavat uskoa

Tulevaisuus on tehtävä. Rolf Jansson iskee pöytään menneen kesäkauden erittäin kovia kasvulukuja, jotka toimitusjohtajan mielestä kertovat VR:n onnistuvan päätehtäviensä hoitamisessa.

– Kaukoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat kymmenen prosenttia. Kaksinumeroinen luku on hyvä saavutus.

– Lisäykset toteutuivat nimenomaan isojen kaupunkiemme välisillä junavuoroilla. Elokuussa Helsingin ja Oulun välin matkustajamäärä petraantui peräti 20 prosentilla, Helsingin ja Jyväskylän välin 16 prosentilla sekä Helsingin ja Turun välin 17 prosentilla. Helsingin ja Tampereen välinen reissaajamäärä kasvoi 13 prosentilla.

Kasvuluvut avaavat kuvaa tämän päivän Suomesta, kaupungistumisen uudesta vaiheesta ja erityisesti maan suurimpien kaupunkien vetovoimasta

VR valmistautuu jo edessä olevaan suureen sesonkiin eli joululiikenteeseen. Jansson odottaa myös joulukuussa alkavalle aikataulukaudelle lisättävien uusien kaupallisten vuorojen suosion iskevän ennätykset.

Mahdollisuuksia löytyy

Junavuoroista peräti 85 prosenttia joko lähtee tai tulee Helsinkiin.

Rolf Janssonin katseet kohdistuvatkin eri maakuntiin, joissa hän uskoo VR:llä olevan vielä paljon voitettavanaan.

– Konseptimme pohjautuu siihen, että tarjoamme asiakkaillemme nopeutta, hyvää hintaa, täsmällisyyttä sekä toimivia matkaketjuja.

Janssonin mukaan VR:n on tehostettava kilpailukykyään niillä osa-alueilla, joissa kysyntä on pientä.

– Meidän on satsattava matkaketjuihin. Ihmiset voivat tulla asemillemme esimerkiksi busseilla tai omilla autoillaan ja jatkaa taivaltaan junalla.

VR:ssä odotetaan paljon matkailun kasvulta junan suosion voimistumiseen. Toimitusjohta Rolf Janssonin mukaan mahdollisuuksia on niin maan sisäisessä matkailussa kuin Helsingin ja Pietarin välisellä vuorolla. Allegron merkitys tulee kokonaan uuteen valoon, jos Venäjä uudistaa viisumikäytäntönsä tämän vuoden lokakuussa.
VR:ssä odotetaan paljon matkailun kasvulta junan suosion voimistumiseen. Toimitusjohta Rolf Janssonin mukaan mahdollisuuksia on niin maan sisäisessä matkailussa kuin Helsingin ja Pietarin välisellä vuorolla. Allegron merkitys tulee kokonaan uuteen valoon, jos Venäjä uudistaa viisumikäytäntönsä tämän vuoden lokakuussa.

Vetoapua matkailuun

Rolf Janssonin mukaan VR:llä on valtaisa mahdollisuus Suomen sisäisessä matkailussa.

Toimitusjohtaja muistuttaa, että suurin osa ulkomaalaisista turisteista saapuu Helsinkiin.

– Matkailijat saavat 18 omintakeisen maakunnan Suomi-neidosta paljon irti, kun he taittavat matkaansa junalla. Meidän on saatava ulkomaan vieraamme innostumaan sisämaassa olevista kaupungeista ja maaseudusta.

– Tosiasia on, että matkailijat jäävät nykyisin liian helposti pääkaupunkiseudulle.

Lapin kansainvälinen vetovoima on vahva. Janssonin mukaan pohjoisen Suomen matkailuun saadaan lisäpontta Oulun avulla.

– Oulusta lähtevät junat kuljettavat matkustajia hyvin puhuttelevien maisemien halki. Pohjoisen juna on kiinnostava matkailuvaltti.

– Junalla voi matkustaa kattavasti ympäri Suomen. Tunnistan ja näen tässä ison mahdollisuuden.

– Juna palvelee myös lähialueturismia.

Jansson ottaa kannustavaksi ja inspiroivaksi esimerkiksi Helsingin ja Pietarin välillä kulkevan Allegro-junan.

– Allegron käyttöaste kehittyy koko ajan hyvin suotuisasti. Jos Venäjän lupaama viisumiuudistus toteutuu tuoden lokakuussa maksuttomat ja sähköiset viisumit suomalaisille Pietariin ja sitä ympäröivälle Leningradin alueelle, niin Helsingin ja Pietarin välinen junayhteys tulee täysin uuteen valoon. Matkustaminen reitillä lisääntyy varmasti.

– Seuraamme hyvin tarkasti, miten matkustajamäärät kehittyvät.

Allegrossa matkustavista tällä hetkellä 50 prosenttia on venäläisiä, 30 prosenttia suomalaisia ja 20 prosenttia muiden maiden kansalaisia.

– Potentiaali kaikissa ryhmissä on valtava.

Allegron keskimääräinen täyttöaste on 55 prosenttia. Juhlapyhinä on käytössä kahden Allegro-junan yhdistelmä, jolloin kyydissä on peräti 700 matkustajaa.

Kiitettävää rohkeutta

Tampereen ja Helsingin välinen tunnin juna on hyvässä myönteisessä tuulessa.

Rolf Jansson vannoo realismin voimaan.

– Päivänselvää on, ettei kolmas raide ja tunnin juna tule huomenna.

Janssonin mukaan marssijärjestys on kirkas.

– Nykyinfra on saatava ensiksi kuntoon.

Hän antaa kiitosta Tampereen ja Helsingin välin hankeyhtiölle, Suomi-radalle.

– Edessä ovat tärkeät suunnittelutyöt sekä rahoituksen saattaminen kestävälle pohjalle. Tämän hetken tiedon valossa mukana ovat Suomen valtio, Euroopan unioni sekä radan vaikutuspiirissä olevia kaupunkeja.

– Kolmosraiteen merkitys on mittava. Sen ansiosta voitaisiin lisätä jopa 40 prosenttia vuoroja pääradalle. Tämän lisäksi saisimme myös paljon uutta tilaa tavaraliikenteelle. Iso mahdollisuus on, että rata kytkisi Helsinki-Vantaan lentoaseman päärataan. Tämä parannus toisi merkittävän edun, kun päärataa pääsisi yhdellä kertaa lentoasemalle.

Janssonin mukaan rataverkon kehittäminen mittavine investoineen avaa uusia mahdollisuuksia palvelukonseptin monipuolistamiselle. Luvassa olisivat paitsi nopeat junavuorot myös ketterät lähiliikenneratkaisut.

Ravintolavaunu - supisuomalaista

Oletko tullut ajatelleeksesi junalla matkustaessasi ja ravintolavaunussa istuessasi, että koko ravintolavaunukonsepti on hyvin supisuomalainen ilmiö?

Rolf Jansson sanoo VR:n kehittävän palvelujaan hyvin asiakaslähtöisesti.

– Eurooppalaisittain vertailtuna meidän ravintolavaunumme on hyvin ainutlaatuinen toteutus. Nimenomaan suomalainen matkustaja arvostaa sitä.

Janssonin mukaan suomalaista matkustajaa kuvaa myös hintaherkkyys. Tämä tosiasia haastaa myös VR:n harkitsemaan pilettiensä hinnat hyvin tarkasti.

– Olemme kehittäneet juniimme erilaisia vaunuja huomioiden matkustajien tarpeita. Näin on syntynyt muun muassa Extra-luokka, jossa viihtyvät työtä tekevät kulkevaiset.

MATTI PULKKINEN

Esimerkiksi Tampereen ja Helsingin välisellä osuudella matkustaa päivittäin kasvava joukko ihmisiä. Moni hyödyntää junamatka-aikansa tekemällä töitä. VR on vastannut asiakkaidensa tarpeisiin kehittämällä Extra-luokan.
Esimerkiksi Tampereen ja Helsingin välisellä osuudella matkustaa päivittäin kasvava joukko ihmisiä. Moni hyödyntää junamatka-aikansa tekemällä töitä. VR on vastannut asiakkaidensa tarpeisiin kehittämällä Extra-luokan.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>