Ministeri Kiuru Tampereella sote-uudistuksesta: ”Perusterveydenhoidon kunnianpalautus”

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen pirkanmaalaisille toteuttajille kävi maanantaisella perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun maakuntakierroksella täysin selväksi, mistä mammuttimaisessa hankkeessa on isosti kysymys. Ministeri väänsi tapahtuman päätteeksi rautalangasta, että käsillä on perusterveydenhoidon kunnianpalautus. Hän sanoi, että eduskunta, maan hallitus ja kaikki valtakunnallisesti, maakunnallisesti sekä paikallisesti rutistuksen kimpussa olevat ihmiset ja tahot joutuvat tekemään kellon ja kalenterin kanssa kilvan työtä, jotta välttämätön sote-remontti saadaan vihdoin maaliin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulla on kahdenlaisia terveisiä pirkanmaalaisille, jotka ovat kunnostautuneet niin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kuin nykyisen Sanna Marinin (sd) hallituksen aikana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa.

Kiurun mielestä Pirkanmaa on tehnyt innovatiivista ja korkeatasoista sote-valmistelua. Ministerin mukaan pirkanmaalaisilla on myös isoja haasteita, jotka liittyvät maan hallituksen linjaamien tavoitteiden saavuttamiseen. Kiitokset ja porkkanat tulivat tyylikkäästi kimputettuna.

Pirkanmaan maakuntakierros sujui sopuisissa ja rakentavissa merkeissä maanantaina. Tampereen kaupungin pormestari Lauri Lyly (sd.) avasi dynamokaupungin ja maakunnan 21 muun kunnan tahtotilan sote-uudistuksen suhteen.

Sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala esitteli uudistuksen Pirkanmaan alueellisen valmistelun nykytilanteen. Hänen pääviestinsä oli, että maakunnassa ollaan valmiita loppuvalmisteluun ja toteutukseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön johtava asiantuntija Kari Hakari markkinoi parhaillaan pirkanmaalaistenkin haettavina olevia valtionavustuksia sote-uudistusta edistäviin kehittämishankkeisiin.

Kiuru käänsi viimeisenkin kiven konkretisoidessaan sote-uudistuksen sisällön, päämäärät, aikataulut sekä vaaran paikat ja kriittiset kohdat.

Tapahtuman päätteeksi Kiuru vielä terävöitti kieltään ja kiteytti uudistuksessa olevan sataprosenttisesti käsillä perusterveydenhoidon kunnianpalautuksen.

– Kun perusterveydenhoito-termi käännetään englanniksi, se kuuluu primary health care. Tämä tarkoittaa sanatarkasti ensisijaista terveydenhoitoa. Sote-remontin kärkenä on nimenomaan hoidetuksi tuleminen. Talkoiden keskiössä ovat palvelut, eivät rakenteet. Meidän on valjastettava tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksien pääomaksi nimenomaan henkilöstöllä oleva etulinjan voima. Työt ja tehtävät on jaettava uudelleen. On omaksuttava moderni toiminta-asento, ministeri paalutti.

Sosiaali- ja terveyskeskus ei ole vain seinät

Ministeri Krista Kiuru tähdensi monta kertaa, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ydin eli tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ole vain konkreettinen rakennus eli seinät. Hänen mukaansa se on moderni palvelutarjotin, joka ottaa oitis kopin kansalaisen palvelutarpeesta ohjaten ja vieden hänet oikea-aikaisesti oikeisiin paikkoihin.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma takaa peruspalveluiden nykyistä paremman saatavuuden. Sen takeena on seitsemän vuorokauden palveluunpääsytakuu.

Uudistuksessa nykyään eri luukuilta saatavat palvelut annetaan yhdestä paikasta. Asiakas ei enää juokse paikasta paikkaan, vaan palvelut sovitetaan yhteen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehdään sujuva työnjako. Kansalainen kohtaa moniammatilliset tiimit.

Erikoistason palvelut täydentävät peruspalveluita.

Digitalisaatio tukee toiminnan uudistamista.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta vahvistaa sosiaali- ja terveyskeskuksia.

Sote-rakenneuudistuksen isänniksi tulevat maakunnat. Niillä on aluksi vastuullaan sote-palvelut ja pelastustoimi.

Maakuntien monialaisuus eli maakuntien tehtävien kasvattaminen on parlamentaarisessa valmistelussa. Kaikki eduskunnassa olevat puolueet ovat mukana itsehallinnollisten maakuntien tehtäväkirjon hiomisessa.

Maakuntien verotusoikeuskin on parlamentaarisessa valmistelussa.

Kaikki kipattu erikoissairaanhoidolle

Pirkanmaan kunnat nousivat vastarintaan viimeksi viime vuoden loppupuolella, kun Pirkanmaan sairaanhoitopiiri julkisti tämän vuoden talousarvionsa tuoden julkisuuteen maksukorotustarpeensa.

Ministeri Krista Kiuru avasi maanantaina pirkanmaalaisten silmät tunnistamaan ja näkemään tosiasiat. Hänen mukaansa kunta-, kuntayhtymä- ja vastuukuntamallilla perusterveydenhuollon palveluita tuottavat kunnat ovat jättäneet ikävän paljon asioita tekemättä.

– Nämä tekemättömät asiat päätyvät erikoissairaanhoidon syliin. Isot laskut syntyvät laiminlyöntien tuloksena.

– Jos kuntien toteutusvastuulla olevat terveydenhuollon palvelut järjestettäisiin tarkoitetulla tavalla, ihmiset saisivat hoitonsa oikea-aikaisesti. Asioihin pystyttäisiin tarttumaan alkuvaiheessa, jolloin ongelmien ja sairauksien hoitaminen onnistuisi pienellä rahalla. Meillä kerta kaikkiaan laiminlyödään tiettyjä hoitoja sekä ennalta ehkäisevää työtä. Kallis hintalappu syntyy siitä, että hoito annetaan aivan liian myöhään.

Kiuru nosti esimerkeiksi laiminlyödyistä palveluista mielenterveysongelmat.

Mistä saadaan työvoimaa?

Viime viikkojen aikana suomalainen media on ollut täynnä juttuja, jotka kertovat hoiva-alalle kouluttautuneiden ammattilaisten kasvavasta halusta jättää työnsä, siirtyä täysin muille aloille tai hankkia koulutuksen avulla kokonaan uusi leipäpuu.

Ministeri Krista Kiurun mukaan sote-uudistuksen eräänä pontimena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon piiriin ammattitaitoisen työvoiman saanti.

Kiuru kannustikin Pirkanmaata ryhtymään konkreettisiin toimiin sosiaali- ja terveydenhuollon kipeästi tarvitsemien ammattilaisten kouluttamisessa.

– Otan tästä hankkeesta kopin, hän lupasi.

Oskari Auvinen valmistelijaksi

Sote-uudistuksen valmisteluorganisaatiota juostaan parhaillaan kasaan.

Kunnat ovat vaatineet äänekkäästi, että sote-uudistuksessa runsaalla 300 kunnalla olisi aktiivinen rooli.

Tämänhetkisten kaavailujen mukaan Kangasalaa luotsaava kaupunginjohtaja Oskari Auvinen olisi saamassa näkyvän paikan nimenomaan kaikkien maamme kehyskuntien edustajana uudistusorganisaatioon.
Kuntaliitolla on keskeinen ja vahva rooli sote-valmistelussa.

MATTI PULKKINEN