Pirkanmaa

Vanhan rakennuksen omistaja, muista: Pirkanmaan maakuntamuseo antaa korjausneuvontaa, ja Taitajarekisteristä löytyy kymmenet ammattilaiset

Vanhan rakennuksen omistaja, muista: Pirkanmaan maakuntamuseo antaa korjausneuvontaa, ja Taitajarekisteristä löytyy kymmenet ammattilaiset

Monen iäkkään rakennuksen vanhat ikkunat hävitetään huteroin perustein. Miia Tyttyläinen korostaa, että tavallisesti vanhoissa ikkunapuitteissa maali on huonossa kunnossa. Sen alla olevat puuosat ovat ehdassa kunnossa. - Suosittelen, että vanhojen rakennusten omistajat tutkituttavat ikkunapuitteet oikeilla ammattilaisilla ennen kuin hävittävät ne tai vaihtavat tyystin uusiin. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Monen iäkkään rakennuksen vanhat ikkunat hävitetään huteroin perustein. Miia Tyttyläinen korostaa, että tavallisesti vanhoissa ikkunapuitteissa maali on huonossa kunnossa. Sen alla olevat puuosat ovat ehdassa kunnossa. - Suosittelen, että vanhojen rakennusten omistajat tutkituttavat ikkunapuitteet oikeilla ammattilaisilla ennen kuin hävittävät ne tai vaihtavat tyystin uusiin. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Vanhan rakennuksen omistajan ei tarvitse olla yksin korjaushaasteidensa kanssa Pirkanmaalla. Auttavan kätensä ojentaa muun muassa Pirkanmaan maakuntamuseon korjausneuvonta, jossa perinnerakennusmestari sekä rakennustutkijat jakavat maksutonta opastusta. Maakuntamuseon kokoamasta Taitajarekisteristä löytyy peräti puolensataa rakennusperinteen ammattilaista, jotka myyvät osaamistaan.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tarjonnut vanhojen rakennusten korjausneuvontaa jo runsaan parinkymmenen vuoden ajan. Perinnerakennusmestari Anne Uosukaisen mukaan pirkanmaalaiset käyttävätkin palvelua kiitettävän ahkerasti, mutta hän toivottaa uudetkin asiakkaat tervetulleiksi.

– Kahden viime vuosikymmenen aikana vanhojen rakennusten arvostus on kohentunut merkittävästi. Samoin ihmisten tietämys iäkkäiden rakennusten oikeaoppisesta korjaamisesta on tuntuvasti laajentunut. Aihe ja asia ovat näkyvästi ja monipuolisesti esillä mediassa. Internetissä on lähteitä liki loputtomasti. Asiasta motivoituneille on tietoa yllin kyllin. Yleinen mielenkiinto ja motivaatio ovat korkealla, Uosukainen kuvailee.

Uosukainen puhuu suorastaan vanhojen rakennusten korjausboomista, joka on hänen mielestään erittäin myönteinen ja yhteiskunnallisesti tärkeä ilmiö. Perinnerakennusmestarin mukaan iäkkäiden rakennusten vaalijoiden kirjo on laaja. Moni haluaa ostaa vanhan talon saattaakseen sen asianmukaiseen kuntoon. Näillä on innoittajinaan arvot. Useiden sukujen nuoret polvet ovat paluumuuttajia ja palavat halusta laittaa talovanhuksia paraatikuntoon sekä muuttaa maaseudulle.

Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta Ikatasta rakennusrestauroijaksi valmistunut, sittemmin rakennusmestariksi lukenut ja 15 vuotta taitajayrittäjänä toiminut Uosukainen tietää, että vanhojen rakennusten korjaamisessa on työnsä. Hyvin suunniteltuna ja taitavasti tehtynä urakka on palkitseva.

Uosukainen muistuttaa pirkanmaalaisia syksyllä haettavasta Museoviraston avustuksesta. Museovirasto tukee valtionavustuksilla arvokkaiden kulttuuriperintökohteiden säilymistä sekä museoiden ja yhteisöjen kulttuuriperintöön liittyviä hankkeita ja toimintaa.

”Jokainen kohde on uniikki”

Rakennusrestauroija, yrittäjä Miia Ryttyläinen iloitsee, että pirkanmaalaiset arvostavat vanhoja rakennuksia ja korjaavat niitä koko ajan enemmän ja enemmän.

Ryttyläinen on yksi puolesta sadasta ammattilaisesta, joka löytyy Pirkanmaan maakuntamuseon kokoamasta Taitajarekisteristä. Rakennusrestauroija hallitsee ikkunoiden ja ovien kunnostuksen, pinkopahvituksen, tapetoinnin sekä julkisivu- ja sisämaalaukset.

– Työni on kiitettävän vaihtelevaa. Perinteiset työskentelytavat ovat käsityötä parhaimmillaan. Jokainen työkohde on ainutlaatuinen, uniikki.

– Kaikilla vanhoilla rakennuksilla on oma historiansa. Se näkyy ja kuuluu, kun on kohteessa. Suvuilla, perheillä, isännillä ja emännillä on kiitettävän paljon kiintoisia tarinoita, jotka ovat hyväksi avuksi rakennusrestauroijalle.

– Parasta on ihmisten, asukkaiden osoittama rakkaus rakennusperintöä kohtaan. Tässä rakkaudessa konkretisoituu sukujen eri lenkit, kulloinkin isäntinä ja emäntinä olevat polvet.

Ryttyläinen arvostaa käsityöläisammattiaan. Ennen rakennusrestauroijaksi kouluttautumistaan hän toimi pitkän rupeaman Pilkingtonin tuulilasitehtaalla, jossa hän tottui ruumiillisesti raskaaseen työhön. Ryttyläinen on tehnyt lisäksi myyjänammattitutkinnon.

– Kahden ja puolen vuoden opinnot Ikatan rakennusrestauroijan koulutusohjelmassa antoivat korkeatasoiset eväät vaativaan ammattiin. Pappani toimi vaatturina, ja äitini on ahkeroinut huonekalujen korjaajana sekä entisöijänä. Käsillä tekeminen on sukuni perintöä.

Ryttyläisellä on takanaan jo viisi vuotta rakennusrestauroijayrittäjänä. Hän on seurannut koko tuon ajan ihmisiä, jotka haluavat palata perinteisin, vanhoin keinoin sekä teknikoin rakennettuihin taloihin. Etenkin aidot hirsirakennukset elävät nyt kulta-aikaansa.

– Yhteiskunnassamme rakennettaan myös uusia hirsirakennuksia: päiväkoteja, kouluja sekä kerrostaloja. Tämä on merkityksellinen signaali.

Ryttyläinen korstaa, ettei talon hengestä puhuminen ole tuulesta temmattua hölynpölyä. Hänen mukaansa vanhoissa rakennuksissa asuvat ja elävät ihmiset puhuvat sielukkaasti talon hengestä. Se on tietty tunne ja olotila, jonka ihminen saavuttaa juuri kyseisessä kohteessa.

– Jos iäkkäästä rakennuksesta jäisi vain kuoret ja muu menisi täysin modernisti uusiksi, talo menettäisi sielunsa!

Vastaukset löytyvät tutkimalla

Miia Ryttyläinen korostaa, että perinnerakennukset ja -rakentaminen muodostavat oman kiehtovan maailmansa.

Hän teroittaa, ettei perinnerakentaminen ole vääränlaista pilkunviilaamista, kuten sitä monesti kuulee virheellisesti luonnehdittavan.

– Arkitodellisuudessa perinnerakentaminen on maalaisjärjellä ymmärrettävissä. Se tarkoittaa vuosisatojen saatossa kehitettyjä ja hyviksi koettuja työtapoja, valmistuskeinoja. Se on hiljaista tietoa, joka on siirtynyt mestareilta mestareille. Perinnerakentamisessa käytetään tiettyjä rakennustarvikkeita ja -materiaaleja, kuten perinnemaaleja.

Ryttyläinen sanoo suoraan, ettei hän suostu maalaamaan vanhan rakennuksen seiniä lateksilla. Rakennusrestauroijalla on hyppysissänsä taito keittää maali. Niistä tunnetuimpia ovat kelta- ja punamulta, mutta ammattilainen muistuttaa, että sävyjä on lukematon määrä.

– 2020-luvun Suomessa on tarjolla hyvin laadukkaita valmiita maaleja, jotka sopivat arvorakennuksiin, ovat niiden hengen mukaisia.

Ryttyläinen muistuttaa, että kulloisenkin kohteen tutkiminen nostaa esille tärkeää tietoa. Jokainen rakennus kertoo omaa tarinaansa.

– Siksi onnistuneen korjaamisen kivijalkana on kunnollinen antautuminen kulloiseenkin kohteeseen.

Ryttyläinen herättelee, että perinnerakentamisessa sallitaan jokapäiväisessä elämässä tarvittavien saniteetti- ja pesutilojen toteuttaminen rakennusvanhuksiin.

– Oma kysymyksensä on, miten paljon asuja on valmis näkemään vaivaa asumisensa sujumiseksi. Näitä kysymyksiä ovat esimerkiksi puulla lämmitettävät tulisijat ja vastaavat. Maailman sivu on ollut voimassa perussääntö: mitä vähemmän talo ja sen rakenteet ovat tekemisissä veden kanssa, sitä terveempänä rakennus pysyy.

Ryttyläinen huomauttaa, että rakennusvanhukset ovat tavallisesti hyvin järkilääkkein korjattavissa. Esimerkiksi, jos alahirrestä on mädännyt osa, sen voi vaihtaa uuteen hirrenpätkään. Sama koskee ikkunapuitteita. Jos ikkunapuitteen alapuite on pehmentynyt, ei koko ikkunapuitetta tarvitse uudistaa; riittää että vaihtaa rikkoutuneen osan.

– Vanhat ikkunapuitteet on tehty tarkasti valikoiduista raaka-aineista. Ne kestävät vuosikymmeniä, jopa pitkälle yli vuosisadan. Moni ihminen olettaa ikkunapuitteen olevan kehnossa kunnossa, kun sen maalipinta on kulahtanut. Silloin on vain toivottava, ettei yli-innokas ikkunamyyjä osu paikalle. Valitettavan monesti normaalein korjaustoimin uuden elämän saavat ikkunapuitteet kuitenkin vaihtuvaan turhaan uusiin.

MATTI PULKKINEN

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>