Pirkanmaa

Muutosjohtaja sotesta: "Pirkanmaata on aidosti kuultu, nykyisen kuntalain periaatteita kunnioitetaan"

Muutosjohtaja sotesta: "Pirkanmaata on aidosti kuultu, nykyisen kuntalain periaatteita kunnioitetaan"

Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -kehittämisohjelmaan liittyviä hankkeita luotsaava muutosjohtaja Jaakko Herrala on tyytyväinen sote-uudistuksen hiontaan. Hän korostaa, että aina on kohennettavaakin. Lähtökohdat ovat nyt aikaisempaa lujemmalla perustalla. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -kehittämisohjelmaan liittyviä hankkeita luotsaava muutosjohtaja Jaakko Herrala on tyytyväinen sote-uudistuksen hiontaan. Hän korostaa, että silti on aina kohennettavaakin. Lähtökohdat ovat nyt aikaisempaa lujemmalla perustalla. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -kehittämisohjelmaa johtava ja kansallisen sote-maakuntauudistuksen valmisteluun osallistuva muutosjohtaja Jaakko Herrala on aikaisempaakin toiveikkaampi sosiaali- ja terveydenhuollon remontin toteutumisesta tällä hallituskaudella. Hänen luottamustaan hankkeen läpimenoon vahvistaa juridisten pullonkaulojen ratkominen, voimassa olevan kuntalain hengen säilyttäminen sekä alueiden aito kuuleminen. Hän muistuttaa, että myös pelastustoimi on tarkoitus siirtää sote-maakunnille.

Viimeviikkoiset sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevat ministeriryhmän uudet linjaukset miellyttivät kovasti muutosjohtaja Jaakko Herralaa.

– Käsitykseni vahvistuivat, että juridiset isot asiat on nyt katsottu tarkasti. Ne eivät johda hankkeen haaksirikkoon eduskuntakäsittelyssä, Herrala luottaa.

– Uudistuksen sisältö ottaa tarkasti huomioon nykyisen kuntalain periaatteet. Tämä on merkittävä seikka, muutosjohtaja korostaa.

– Alueita on kuunneltu tarkalla korvalla. Runsaan 1 200 sivun terveiset eri puolilta maata on käyty suurennuslasin kanssa läpi. Kipupisteet on tunnistettu ja niihin on reagoitu rakentavilla korjauksilla, muutosjohtaja kiittää.

Herralan mielestä myös kunnat ja muut organisaatiot ovat kunnostautuneet.

– Kaiken kaikkiaan 804 lausuntoa on osoitus suuresta aktiivisuudesta ja halusta edistää asiaa, hän alleviivaa.

Rahoitusmalli oikeansuuntainen

Pirkanmaalla on nyt 22 kuntaa, ja ensivuoden alusta lähtien 23 kuntaa, kun Kuhmoinen siirtyy Keski-Suomesta Pirkanmaahan. Pirkanmaalaisia on jo lähes 519 000.

Jaakko Herralan mielestä sote-uudistuksen rahoitus on myönteistä luettavaa niin Pirkanmaan kuin ison joukon maakunnassa olevien kuntien näkökulmasta.

– Pirkanmaan hyvinvointialue olisi saamassa taloudellisia voimavaroja oletettua enemmän.

– Kunnat, joiden asukasmäärä on yli 100 000, tai kunnat, joiden asukasluku on 20 000 ja 40 000 asukkaan haarukassa, olisivat rahan suhteen voittajia.

Herrala harmittelee, että sote-uudistuksesta puhuttaessa unohdetaan valitettavan usein tärkeä asia eli pelastustoimen siirtyminen maakuntien hoitoon.

– Tosiasia on, että pelastustoimi on alirahoitettu laissa oleviin velvollisuuksiin nähden, hän herättelee.

Herralan mielestä pelastustoimen taloudelliset resurssit olisi korjattava ennen kuin hyvinvointialueet alkavat toimia.

– Tällä hetkellä pöydissä olevat luvut ovat laskelmia. Mutta rahakysymysten ratkaisun suunta on oikea, hän teroittaa.

Pirkanmaan toiveet kuultiin

– Se, miten elinvoimaisuus ja investointikyky turvataan isoilla kaupunkiseuduilla, kasvukeskittymissä, on tuhannen taalan kysymys, Jaakko Herrala kiteyttää.

Herrala antaa vuolasta kiitosta siitä, että kansantaloutta edistävät kasvumaakunnat tunnistetaan ja huomioidaan rahanjaossa.

Hän huomauttaa, että Pirkanmaa on kasvava maakunta, ja sen alueella olevista kunnista suuri osa on vakaalla kasvu-uralla. Nämä on tunnistettu.

– Pirkanmaa on nyt saanut äänensä ja toiveensa hyvin kuulluiksi. Maakunnassa tehty edunvalvontatyö kantaa hedelmää, Herrala iloitsee.

Herrala haluaa uskoa sote-junan etenemiseen. Hän ounastelee, että sote-lait ovat eduskunnassa joulun jälkeen.

– Luotan lisäksi siihen, että eri valiokunnat käsittelevät sote-asiat parhain päin.

Oikeansuuntaisia muutoksia

Eteläpirkanmaalaisen Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola sanoo, että on hienoa huomata, että kuntien lausuntojen pohjalta on tehty muutoksia sote-uudistukseen.

– Muutokset ovat oikeansuuntaisia, vaikka parannettavaa vielä toki jäikin, hän miettii.

Peltola poimii konkreettisen esimerkin korjausliikkeistä.

– Pidän myönteisenä sitä, että kuntiin kohdistuvien taloudellisten vaikutusten osalta esitystä on parannettu. Muun muassa siirtymätakauksen enimmäismäärää on pidennetty.

Peltola pitäisi jatkossakin oppilashuollon palvelut kuntien hoidettavina.

Katse kokonaisverotukseen

Tampereen kehyksessä olevan Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö kiinnittää huomion mainintaan, jossa luvataan, ettei kansalaisten kokonaisverotus kiristyisi.

– En pidä tätä lupausta realistisena!

Rämönkin mielestä sote-esitys on edennyt oikeaan suuntaan.

– Se sisältää vielä paljon yksityiskohtia, joihin tarvitaan ratkaisut.

– Rahoituksen osalta huolestuttaa se, miten kasvuseudut pärjäävät. Meidän olisi tiedettävä, mitkä ovat uudistuksen kokonaisvaikutukset muihin palveluihin, Rämö perää.

Rahoitusasema arveluttaa

Liki 34 000 asukkaan Ylöjärveä johtava kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto myöntää, että nyt tehdyt muutokset ovat kuntiin kohdistuvien taloudellisten vaikutusten osalta oikeansuuntaisia.

– Mutta, esimerkiksi kuntien rahoitusaseman turvaamiseen ja omaisuusjärjestelyihin liittyvät ratkaisut ovat edelleen kuntien näkökulmasta riittämättömiä. Uudistuksessa ei edelleenkään huomioida riittävällä tavalla kasvavien kaupunkiseutujen kuntien tarpeita, Sorvanto moittii.

– Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyisivät pois Ylöjärveltä Pirkanmaan kokoiselle hyvinvointialueelle. Tämä pienentää kaupunkimme toiminta- ja tehtäväkenttää sekä mahdollisuutta päättää Ylöjärven asukkaiden palveluiden järjestämisestä. Kaupunkimme saamat verotulot supistuisivat uudistuksessa merkittävästi. Tällä on selkeästi heikentävä vaikutus meidän investointikykyymme ja paikkakunnan elinvoiman kehittämiseen, Sorvanto murehtii.

Kasvuseudut menettäjiä

Tampereen kupeessa olevan Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen ei ole innoissaan vieläkään.

– Valitettavasti ei vaikuta vieläkään hyvältä. Vaikka siirtymätasaus laskisi +- 60 euroon per asukas ja kuntien keskimääräistä nopeampi kasvu saisi uuden valtionosuuskriteerin, jäi korjattavaa vielä paljon, Auvinen sanoo.

– Muutosrajoitin säilyi. Eli, jos kunnan sote-menojen kasvu ylittäisi keskimääräisen kasvun, rangaistaisiin siitä lakisääteiset palvelut järjestäneitä kuntia leikkaamalla pysyvästi niiden valtionosuuksia 60 prosenttia ylittäneestä summasta. Laitteet ja välineet siirtyisivät korvauksetta, eikä sote-käytössä olevien kiinteistöjen tulevaisuuteen tullut parannusta.

– Kuntia kuultiin mutta niin niukasti, että edelleen jäi korjattavaa. Rahaa menettäviä kuntia oli aiemmassa laskelmassa 131.  Näissä kuitenkin asuu 2,5 miljoonaa suomalaista. Malli johtaisi siihen, että käytännössä puolelle suomalaisista tulisi veronkorotukset. Kasvuseutujen rahaa siis siirretään muualle Suomeen. Tämä voi vaarantaa näiden alueiden kehittämisen, Auvinen soittaa varoituskelloja.

MATTI PULKKINEN

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>