Pirkanmaa

Hiiltä sitovat kylät -hanke todistaa: Kylät ovat tehokkaita ilmastotekojen toteuttajia

Hiiltä sitovat kylät -hanke todistaa: Kylät ovat tehokkaita ilmastotekojen toteuttajia

Hankevetäjä Heidi Hallongren tietää, että kylissä on mahtavaa voimaa ilmastotekoihinkin. Hänen luotsaamansa kaksivuotinen Hiiltä sitovat kylät -hanke on näkynyt, kuulunut sekä aktivoinut pirkanmaalaisia kyliä.
Hankevetäjä Heidi Hallongren tietää, että kylissä on mahtavaa voimaa ilmastotekoihinkin. Hänen luotsaamansa kaksivuotinen Hiiltä sitovat kylät -hanke on näkynyt, kuulunut sekä aktivoinut pirkanmaalaisia kyliä.

Voimaa kuin pienessä kylässä -sanonta pitää tiukasti kutinsa myös pirkanmaalaisessa Hiiltä sitovat kylät -hankkeessa. Hankevetäjä Heidi Hallongren kiittelee kymmeniä kyläyhteisöjä, jotka jälleen kerran ovat näyttäneet yhteisöllisyytensä, voimavaransa sekä aikaansaapuutensa suunnitellessaan ja toteuttaessaan omia ilmastotekojaan. Hän uskoo, että onnistuneet esimerkit houkuttelevat vielä uinuvatkin kylät ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Pirkan Kylät ry:n kaksivuotinen Hiiltä sitovat kylät -hanke on poikinut roppakaupalla konkreettisia tuloksia.

Hankevetäjä Heidi Hallongren esittelee Pirkanmaan karttaa, jolle merkityt täplät tuovat näkyviksi ilmastonmuutoksen torjuntaan aktiivisesti osallistuneet kylät. Niitä on runsaat 30 kappaletta.

– Omista ilmastoteoista kiinnostuivat sellaiset kylät, jotka ovat perinteisestikin olleet aktiivisia kehittämistoimissaan ja tarttuneet ennakkoluulottomasti ajankohtaisiin teemoihin, Hallongren kehuu.

– Toivon, että yhä uusia kyliä lähtisi kannustavien kokemusten saattelemina kukin omanlaisiinsa ilmastotekotalkoisiin, hän vetoaa.

Pari viime vuotta Hiiltä sitovat kylät -hanketta luotsannut Hallongren ihastelee kylissä vallitsevaa yhteisöllisyyttä ja siihen kätkeytyvää voimaa ja me-henkeä.

– Kylillä on paljon annettavaa maamme ilmastonmuutoksen torjunnalle, hän kiteyttää.

Pienet teot kannattavat

Heidi Hallongren ampuu heti kättelyssä alas väitteet, joiden mukaan yksittäisten ihmisten saati kyläyhteisöjen teoilla ei muka voisi torjua tehokkaasti ilmastonmuutosta.

– Jokainen voi ottaa ratkaisevan ensiaskeleensa laskemalla hiilijalanjälkensä. Mittareita, ohjelmia ja tietoa on jokaisen halukkaan käden ulottuvilla verkossa, hän muistuttaa.

– Kun ihminen pitää vaikkapa kaksi kasvisruokapäivää viikossa, hiilijalanjäljen pienentämisessä pääsee jo hyvään alkuun. Toivottua muutosta syntyy myös vaihtamalla vihreään sähköön tai investoimalla ilmalämpöpumppuun. Yhdellä klikkauksella onnistuu tekemään ison teon, hankevetäjä herättelee.

Hallongren innostaa kansalaisia ravistelemaan heidän ajatusmallejaan.

– On turha pelko, että jostakin luopuminen muuttaisi automaattisesti elämää jotenkin kurjaksi. Muutokset tuovat parhaimmillaan pienemmän hiilijalanjäljen ohella myös hyvää mieltä. Ja moni uudelleenarviointi näkyy myönteisesti rahakukkarossa. Tästä oiva esimerkki on henkilökohtaisen ruokahävikin pienentäminen, hän mainitsee.

– Jokaiselle kiinnostuneelle löytyy hänen omaan elämäntilanteeseensa sopivia tapoja osallistua ilmastonmuutostalkoisiin hiilijalanjälkeä pienentäen, Hallongren tiivistää.

– Klisee ”pienistä puroista kasvaa iso virta” pitää tässäkin yhteydessä kutinsa.

Pois kärjistetyistä keskusteluista

Yhteiskunnassamme ruokitaan kärjistynyttä keskustelua liikenteestä ja liikkumisesta. Maaseudulla asuvia ihmisiä syyllistetään usein aiheettomasti autoilun vaikutuksista hiilijalanjälkeen.

Heidi Hallongren korostaa aktiivisen ja monipuolisen keskustelun hedelmällisyyttä oikeiden tietojen juurruttamisessa yleiseen keskusteluun ja sitä kautta yleiseen mielipiteeseen.

– Hankevastaavana toimiessani olen arvostanut nimenomaan hyvää vuoropuhelua. Sen kautta syntyy käyttö- ja toteutuskelpoisia ideoita. Ajatusten muuttuminen teoiksi on hyvin antoisaa, hän kiittelee.

Pirkanmaan kyliä kierrellessään Hallongren on havahtunut siihen, että suuri osa ihmisistä haluaa vakavasti tehdä ilmastoystävällisiä tekoja.

– Ilmastonmuutos on tosiasia, ja ihmiset ovat olleet hyvin yksimielisiä siitä, että arjen teoilla on vaikutusta, hän toteaa.

– Ja totta onkin, että maaseudulla ja pientaloissa asuvalla on hyvät edellytykset tehdä ilmastotekoja.

Hallongrenin mielestä ilmastoskeptisiä ihmisiä on koko ajan vähemmän.

Hiilineutraalia Pirkanmaata kohti

Hiiltä sitovat kylät -hanke on päättymässä.

Heidi Hallongren on vakuuttunut siitä, että hanketta rahoittaneen Pirkanmaan ELY-keskuksen taloudelliset satsaukset Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ovat olleet tuloksellisessa käytössä. ¨

– Hankkeessa mukana olleet reippaat 30 kylää tekevät konkreettisia tekoja ruohonjuuritasolla. Asukkaat ovat tärkeä joukko pyrittäessä kohti hiilineutraalia Pirkanmaata, hän luottaa.

Pirkanmaalla on tavoitteena vähentää 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä. Vertailuajankohtana on vuosi 2007.

– Asiat kiinnostavat kovasti niin kotitalouksissa kuin kylissä. Siellä vallitsee yksimielisyys ilmastotekojen välttämättömyydestä, Hallongren tiivistää.

– Erityisen arvostettavaa on, että eri kylien toimet ovat niiden itsensä näköisiä, hän lisää.

Ylöjärven parkkuulaiset ovat kunnostautuneet villiyrttien keräämisessä. Tulevaisuuden kuvana on, että villiyrttien keräämisestä saadaan tulevaisuudessa kaupallisesti kannattavaa toimintaa.
Ylöjärven parkkuulaiset ovat kunnostautuneet villiyrttien keräämisessä. Tulevaisuuden kuvana on, että villiyrttien keräämisestä saadaan tulevaisuudessa kaupallisesti kannattavaa toimintaa.

Kannustavia esimerkkejä

Heidi Hallongren nostaa pälkäneläisen Rautajärven seudun kylät oy:n torppakylän huippuhienoksi onnistuneesta ilmastonmuutosteosta.

Hallongren teroittaa, että Rautajärven torppakylässä on monta merkittävää kärkeä. Hankkeessa elvytetään maaseutua, pelastetaan vanhoja hirsirakennuksia, luodaan monipuolisia asumismahdollisuuksia sekä tiivistetään kyläyhteisöä.

– Kyseessä on todellinen innovaatio. Toteutus on kannustettavan rohkea. Tuloksena on ekologista asumista, hän perustelee.

Hallongren marssittaa julkisuuteen myös Ylöjärven Parkkuun hankkeet. Kurulaiskylässä on paneuduttu niin mehiläisvahakankaan valmistukseen kuin villiyrttien hyödyntämiseen. Molemmilla teemoilla järjestetyt kurssit ovat saaneet paljon osallistujia.

– Villiyrtit ovat ekologista ruokaa. Vuosi vuodelta todennäköisemmältä näyttää myös, että villiyrttien keräämisestä on mahdollista saada kaupallisesti kannattavaa toimintaa, hän ihastelee.

Hallongrenin katseet ovat vahvasti tulevaisuudessa. Hän on täpinöissään tavoista, joilla muun muassa Karhen koulussa lapset osallistetaan ilmastosankareiksi.

Lempäälässä Lastusten kylä on puolestaan tuottanut materiaalia maakellarin rakentamisesta.

– Kylissä on huikea potentiaali. Ilmastohaasteita ei voiteta saarnaamalla vaan konkreettisilla teoilla, Hallongren korostaa.

MATTI PULKKINEN

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>