Pirkanmaa

Pirkanmaan liiton Ruut-Maaria Rissanen: "Maakunnassamme ovat läsnä kaikki asumisen ja elämisen trendit vahvuuksineen sekä heikkouksineen"

Pirkanmaan liiton Ruut-Maaria Rissanen: "Maakunnassamme ovat läsnä kaikki asumisen ja elämisen trendit vahvuuksineen sekä heikkouksineen"

Suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen odottaa malttamattomana tuloksia uudesta väestösuunnitteesta. Hänen mukaansa Pirkanmaan asukasmäärä on jatkossakin vahvasti kasvu-uralla. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen odottaa malttamattomana tuloksia uudesta väestösuunnitteesta. Hänen mukaansa Pirkanmaan asukasmäärä on jatkossakin vahvasti kasvu-uralla. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Pirkanmaan asukasmäärä on vakaalla kasvu-uralla. Pirkanmaalaisia on nyt 521 147. Noin joka kolmas suomalainen voisi ajatella muuttavansa Tampereelle, kertoo Taloustutkimuksen viime vuonna tekemä selvitys. Pirkanmaan liiton suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen muistuttaa, että maakunnassamme ovat läsnä kaikki asumisen ja elämisen trendit vahvuuksineen sekä heikkouksineen. Yhtä mielenkiintoinen tilanne ei ole lähestulkoonkaan kaikissa maakunnissa.

Pirkanmaan liitto on käynnistänyt juuri uuden väestösuunnitteen laatimisen. Suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen odottaa työltä paljon ja mielenkiintoisia tuloksia.

– Pöyhimme 2010-luvun väestökehityksen hyvin tarkasti. Etsimme muun muassa muutossuunnat ja niiden seuraukset. Haemme askelmerkkejä, tienviittoja ja ymmärrystä väestömäärän odotteeseen, Rissanen tarkentaa.

Parhaillaan tehtävän väestösuunnitteen tavoitteena on kurkistaa vuoteen 2040 ja jopa 2050 saakka.

– Meidän on hyvä ymmärtää nykytila ja siinä syntyvät ilmiöt. Kun tunnistamme ongelmia tai uhkia, voimme etsiä keinoja, lääkkeitä niiden ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi, Rissanen sanoo.

Hänen mukaansa lähikuukausina valmistuva aineisto on poikkeuksellisen mielenkiintoinen.

Rissanen luottaa siihen, että Pirkanmaa on väkimääränsä suhteen nettovoittaja tulevaisuudessakin.

– Se, miten kasvu jakaantuu eri paikkakuntien kesken, on eri juttu. Vaihtelut ovat hyvinkin suuret.

Rissanen huomauttaa, että pirkanmaalaiset ovat tunnetusti hyvin uskollisia asuinsijoilleen ja kotimaakunnalleen.

Tampere tarjoaa aitoa urbaania asumista. Maakunnassa on paljon maaseutua. Pirkanmaalla on vetovoimaisia kuntia, vaikka niiden asukasmäärä ei silmiinpistävästi kasvakaan. Syynä on korkea ikärakenne eli suuri luonnollinen poistuma. (Kaavio: Helena Mäkinen)
Tampere tarjoaa aitoa urbaania asumista. Maakunnassa on paljon maaseutua. Pirkanmaalla on vetovoimaisia kuntia, vaikka niiden asukasmäärä ei silmiinpistävästi kasvakaan. Syynä on korkea ikärakenne eli suuri luonnollinen poistuma. (Kaavio: Helena Mäkinen)

Keskittymistä ja hajaantumista

Pirkanmaa muodostuu 23 kunnasta.

Maakunnan dynamona on voimakkaasti kehittyvä ja kasvava Tampereen kaupunkiseutu.

– Tampere tarjoaa aitoa urbaania asumista, eli niin sanottu yhteinen olohuoneajattelu toimii, Ruut-Maaria Rissanen toteaa.

Rissanen huomauttaa, että maassamme on monta maakuntaa, joissa ei ole Tampereen kaltaista voimakkaasti edistyvää keskuskaupunkia, eikä Tampereen kultaisen renkaan kaltaista monipuolista työssäkäyntialuetta.

Huomionarvoista on, että päätrendit, keskittyminen ja hajaantuminen, ovat täyttä totta Pirkanmaalla.

– Osa ihmisistä arvostaa hyviä palveluja, toimivia liikenneyhteyksiä, monipuolisia harrastusmahdollisuuksia sekä tiivistä asumista. Tällaiset ihmiset viihtyvät kaupungeissa ja suosivat kaupunkiasumista.

– Joukko ihmisistä haluaa elää lähellä luontoa, omassa rauhassa ja omistaa maata. Pirkanmaalla on paljon maaseutua, ja se on elävää.

Rissanen teroittaa, että Pirkanmaan rikkautena ovat seutukaupungit, kuten Akaa, Valkeakoski sekä Sastamala. Hänen mukaansa maakunnan toimivat liikenneyhteydet ja hyvät liikenneväylät mahdollistavat ihmisten pendelöinnin eli jouhevan liikkumisen eri paikkakuntien välillä.

Rissasen mukaan nykyään myös monipaikkaisuus on aito vaihtoehto. Monet pystyvät olemaan ja elämään niin kaupungeissa kuin maaseudulla esimerkiksi etätöiden ansiosta. Se on kuitenkin oikeasti luksusta ja harvojen ulottuvilla.

– Ihmisten asumiseen liittyvät mieltymykset ja mahdollisuudet eivät kulje aina käsi kädessä. Missä haluaisin asua tai missä on mahdollista asua?

Rissanen muistuttaa, että työ ja toimeentulo vaikuttavat edelleen monen asuinpaikan valintaan.

Tuijotetaanko asukasmäärää?

Fakta on, ettei jokainen kunta pysty kasvattamaan asukasmääräänsä.

Ruut-Maaria Rissanen kannustaakin kuntia tarttumaan muihinkin kriteereihin ja tunnuslukuihin kuin vain asukaslukuun.

– Esimerkiksi asukastyytyväisyys on hyvä mittari, hän poimii esimerkin.

– Tai työpaikkaomavaraisuus.

Rissanen huomauttaa, että Pirkanmaallakin on monta kuntaa, joiden muuttovirta on positiivinen. Pohjalla on kuitenkin ikääntynyt väestö, joten luonnollinen poistuma on suurempi kuin muuttajien virta.

– Tällainen kunta on kuitenkin houkuttava, johon asumistaan ratkovat tahtovat suunnata.

Rissanen kehuu kuntia siitä, että niissä kasvavissa määrin satsataan elinympäristöön.

– Kunnat ovat sitoutuneet houkuttelevan elinympäristön toteuttamiseen. Tämä on avainasia haasteessa, miten kunnan väkiluku säilytetään tai saadaan jopa kasvamaan. Asumisen olosuhteet ovat palvelujen tavoin kuntien imagotekijöitä.

Kunnat paljon vartijoina

Ruut-Maaria Rissanen odottaa, että kunnat tunnistaisivat voimavarojensa realistisuuden ja ratkaisisivat asioita jalat maassa.

– Onko esimerkiksi viisasta avata kokonaan uusia asuinalue, jos sen kunnallistekniikka ja muut kulut nielevät liki kaikki käytössä olevat resurssit? hän perää.

Rissanen pitää viisaana, että kunnat huolehtivat siitä, että niiden palvelukärki on mahdollisimman monen käyttäjän ulottuvilla.

– Uusia asumisen ryppäitä ei pidä muodostaa huonoille sijainneille. Ohjenuorana on hyvä pitää sitä, että turvaudutaan pääsääntöisesti olevaan palveluverkostoon ja sen vahvistamiseen.

Pirkanmaan liitto on aktiivinen lausuja kuntien kaava-asioissa.

– Peukutamme voimakkaasti esimerkiksi puurakentamista. Meidän on syytä muistaa, että jo muutaman vuoden kuluttua kaikesta julkisesta rakentamisesta 40 prosenttia olisi oltava puuta suosivaa. Tavoite on kova. Painotus suosii suomalaista osaamista ja kotimaista teollisuutta. Puurakentamisen ideana on tietysti se, että täällä hyödynnettäisiin kotimaista raaka-ainetta eikä vaikkapa Uudesta-Seelannista. Pirkanmaan liiton tehtävänä on myös jakaa kunnille tietoa ajankohtaisista asioista, kuten puurakentamisesta, Rissanen kertoo.

MATTI PULKKINEN

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>