Pirkanmaa

Kansanedustaja Arto Satonen varoittaa alueiden kostostosta, seutukaupunkien äänestysikäiset voivat kääntää selkänsä Keskustalle, Kokoomukselle sekä SDP:lle

Kansanedustaja Arto Satonen varoittaa alueiden kostostosta, seutukaupunkien äänestysikäiset voivat kääntää selkänsä Keskustalle, Kokoomukselle sekä SDP:lle

Kansanedustaja, yhteiskuntatieteilijä Arto Satonen nostaa alueiden koston esille painotuoreessa kirjassaan Alueiden kosto - Ja voidaanko se välttää? Satonen sanoo, että yli 50 000 asukkaan kaupungit ovat tulleet liian vahvoiksi. Nyt olisi 57 seutukaupungin vuoro. - Mikäli yhteiskuntamme ei tee mitään, seutukaupunkien ja niiden vaikutuspiirissä asuvien ihmisten selkäranka taittuu. He esittävät vastalauseensa hylkäämällä perinteiset puolueet. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Kansanedustaja, yhteiskuntatieteilijä Arto Satonen nostaa alueiden koston esille painotuoreessa kirjassaan Alueiden kosto - Ja voidaanko se välttää? Satonen sanoo, että yli 50 000 asukkaan kaupungit ovat tulleet liian vahvoiksi. Nyt olisi 57 seutukaupungin vuoro. - Mikäli yhteiskuntamme ei tee mitään, seutukaupunkien ja niiden vaikutuspiirissä asuvien ihmisten selkäranka taittuu. He esittävät vastalauseensa hylkäämällä perinteiset puolueet. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Pirkanmaalla olevat kuusi seutukaupunkia ja niihin rinnastettavissa olevat paikkakunnat Hämeenkyrö ja Orivesi saattavat turvautua jo seuraavissa eduskuntavaaleissa alueiden kostoon. Ne maksavat potut pottuina kohtaamastaan alueellisesta eriytymisestä, joka synnyttää toivottomuutta oman asuinalueen kehittämiseen ja ruokkii epävarmuutta tulevaisuudesta. Sastamalainen kansanedustaja Arto Satonen (kok.) herättelee suomalaisia estämään yhteiskunnallisen katastrofin tuoreessa kirjassaan Alueiden kosto ja voidaanko se välttää?

18. vuotta kansanedustajana toimiva Arto Satonen kysyy, mitä yhteistä on Brexitillä, Donald Trumpin valinnalla USA:n presidentiksi ja Ranskan keltaliiveillä. Yhteiskuntatieteilijä Satonen rakentaa kolmesta koko maailmaa rajusti ravisuttaneesta ilmiöstä sillan suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, jonka rauha ja tasapaino saattavat järkähtää alueiden kostosta. Satosen mielestä sellainen aikapommi tikittää maamme 57 seutukaupungissa sekä niihin samaistettavissa muutamissa maaseutukunnissa.

– Akaa, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula, Parkano, Sastamala sekä Valkeakoski ja niiden kaltaiset paikkakunnat Hämeenkyrö sekä Orivesi nousevat Pirkanmaan 23 kunnasta polttopisteeseen, jossa maaperä on räjähdysaltis alueiden kostolle, Satonen listaa.

Yhteiskuntatieteen maisteri ja konkarikansanedustaja toimii unilukkarina ja soittaa varoituskelloja tässä kuussa julkaistussa uutuuskirjassaan Alueiden kosto ja voidaanko se välttää? Sastamalan Vammalassa koko ikänsä asunut Satonen on vakuuttunut siitä, että hänen synnyinkaupungillansa sekä muilla maamme liki 60 seutukaupungilla on valoisa tulevaisuus, jos yhteiskunta ja valtiovalta tukeutuisivat uudenlaiseen aluepolitiikkaan.

– Tiedämme varmaksi, etteivät kaupungistuminen, muuttoliike, digitalisaatio ja vihreä kasvu ratkaise kansakuntamme ja yhteiskuntamme ongelmia. Alueiden kehityserojen hillitseminen koko kansantaloutta palvelevalla tavalla on hyvin tärkeä asia koko Suomen kehittymisen ja suomalaisten kansallisen eheyden kannalta. Pirkanmaa on Suomi pienoiskoossa. Tästä johtuen asukasmäärältään (521 147) ja bruttokansantuotteeltaan (Tilastokeskuksen tuorein tieto vuodelta 2018) maamme toiseksi suurimmassa maakunnassa on huolehdittava muidenkin kaupunkien kuin dynamo- ja keskuskaupunki Tampereen elinvoimasta, Satonen vaatii.

Satonen korostaa, ettei suuria, keskikokoisia ja pieniä kaupunkeja saa asettaa vastakkain.

– C23-joukko (yli 50 000 asukkaan kaupungit) eli Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Vaasa, Hämeenlinna, Seinäjoki, Rovaniemi, Mikkeli, Kotka, Salo, Porvoo, Kokkola, Kajaani  ovat tulleet liian vahvoiksi. Nyt on 57 seutukaupungin aika, Satonen toteaa.

Arto Satosen mukaan Pirkanmaalla on tärkeä rooli maamme bruttokansantuotteemme vinkkelistä. Hänen mukaansa bruttokansantuote olisi vieläkin komeampi, jos Pirkanmaan seutukaupungit saisivat niille kuuluvat voimavarat elinvoimansa vahvistamiseen. (Kaavio: Pirkanmaan liitto / Tilastokeskus)
Arto Satosen mukaan Pirkanmaalla on tärkeä rooli maamme bruttokansantuotteemme vinkkelistä. Hänen mukaansa bruttokansantuote olisi vieläkin komeampi, jos Pirkanmaan seutukaupungit saisivat niille kuuluvat voimavarat elinvoimansa vahvistamiseen. (Kaavio: Pirkanmaan liitto / Tilastokeskus)

 

Vuoden 2019 BKT-arvonlisäystilastossa myös Pirkanmaa on kakkonen. (Kaavio: Pirkanmaan liitto / Tilastokeskus)
Vuoden 2019 BKT-arvonlisäystilastossa myös Pirkanmaa on kakkonen. (Kaavio: Pirkanmaan liitto / Tilastokeskus)

”Tunnistin ilmiön viime vaaleissa”

Arto Satonen on perehtynyt laajasti talousmaantieteen professori Andrés Rodriguez-Pose’n (School of Economicsis, Lontoo) luomaan alueiden kosto -teoriaan. Kimmokkeensa Isossa-Britanniassa tunnistetun ilmiön avaamiseen Satonen sai liikkuessaan äänestäjien parissa Pirkanmaan vaalipiirissä viime eduskuntavaalien alla.

– Tunnistin merkkejä toivottomuudesta etenkin maakuntamme laita-alueilla, Satonen muistaa.

Satonen arvioi, että Perussuomalaiset-puolueen kannatuksen nouseminen Pirkanmaan kunnissa jo viime kuntavaaleissa sekä eduskuntavaaleissa perustui alueiden kostoon. Hänen mukaansa kesäkuussa järjestettävien kuntavaalien tulos on erittäin mielenkiintoinen, koska silloin selviää, jatkuuko Perussuomalaisten kasvu.

Satonen huomauttaa, että perinteisillä puolueilla SDP:llä, Kokoomuksella, Keskustalla on vakava peiliin katsomisen paikka. Hänen mukaansa juuri näiden puolueiden on otettava lusikka kauniiseen käteensä ja tehtävä tarvittavat korjausliikkeet seutukaupunkien elinvoiman vahvistamiseksi.

– Etenkin vuoden 2023 eduskuntavaalit on jännittävät. Alueiden kosto toteutuisi niissä nimenomaan seutukaupunkien asukkaiden äänestyskäyttäytymisen tuloksena. En usko, että maassamme kansalaiset turvautuisivat missään oloissa Ranskasta tuttuun keltaliivien kaltaiseen toimintaan, Satonen arvioi.

Satosen mukaan vakaan yhteiskunnan eväät löytyvät nimenomaan tasapainoisesta aluekehityksestä.

– Nykymuotoinen aluepolitiikka ei valitettavasti tunnista lainkaan ongelman aiheuttajaa. Perinteinen aluepolitiikka ei tuota tulosta, koska suurimmat kehityserot ovat maakuntien sisällä, eivät niiden välillä, Satonen kritisoi.

– Aluepolitiikka on kuitenkin palannut politiikan keskiöön. Tämä edellyttää, että ainakin perinteisten puolueiden on kyettävä esittämään realistisia ja toivoa tarjoavia ratkaisuja muun muassa seutukaupunkien tilanteeseen. Myrskyvaroitus on jo annettu, ja nyt on tekojen aika, Satonen hoputtaa.

Satonen muistuttaa, että väestöään menettävillä alueilla asuu vielä niin paljon ihmisiä, että heidän äänestyskäyttäytymisellään on merkitystä vaalien kokonaistuloksen suhteen. Lähes joka viides suomalainen (930 000 asukasta) asuu seutukaupungissa tai niiden vaikutusalueella.

– Heidän äänensä saattaa hyvinkin ratkaista sen, mikä puolue kirii suurimmaksi tulevissa kuntavaaleissa ja seuraavissa eduskuntavaaleissa, Satonen sanoo.

Toimivat yhteydet kaiken a ja o

– Seutukaupungeissa oleva teollisuus muodostaa tärkeän osan koko Suomen viennistä, Arto Satonen korostaa.

Satonen teroittaa, että kilpailukyvyn takaaminen edellyttää seutukaupunkien veturiyritysten huomioonottamista koulutus- ja innovaatiopolitiikassa sekä osaavan työvoiman saatavuuden varmistamista.

– Seutukaupunkien veturiyritykset ovat lähes poikkeuksetta omilla toimialoillaan myös koko Suomen johtavia yrityksiä. Niiden kilpailukyvyn takaaminen ja hyvän toiminta- ja innovaatioympäristön luominen ovat merkittäviä asioita koko Suomen, ei vain seutukaupunkien talouden kannalta, Satonen perustelee.

Satonen huomauttaa, että seutukunnat ovat olleet pääasiassa menettäjiä, kun valtio on karsinut palvelujaan ja toimintojaan maakunnissa.

Satonen kiirehtii aidosti toimivia liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä koko maahan.

– Kun yhteiskunnan toiminnan kannalta ratkaisevan tärkeät yhteydet pelittävät, koronapandemian aikana yleistyneet etätyöt ja monipaikkaisuus hyödyntävät täysimääräisesti myös seutukaupunkeja. Ne ovat korkeatasoisten palveluidensa ansiosta todellisia vaihtoehtoja asuinpaikkaa valitsevien silmissä, Satonen miettii.

Ilmastonmuutos koskettaa myös seutukaupunkeja. Satosen mielestä ilmastonmuutokseen on kyettävä vastaamaan alueellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.

– Seutukaupungit elävät kasvukeskuksia enemmän luonnonvarojen hyödyntämisestä sekä energiaintensiivisestä teollisuudesta. Seutukaupunkien asukkaat ovat enemmän riippuvaisia oman auton käytöstä kuin kasvukeskusten asukkaat. Autoilusta ei saa muodostua kohtuuttoman kallista. Seutukaupungeissa ollaan syystä huolissaan ilmastonmuutoksen torjunnan vaikutuksista. Ilmastonmuutoksen torjunta ei saa johtaa uuteen maaltapakoon, Satonen linjaa.

Satonen valitsee seutukaupunkien työkalupakkiin myös osaamistason noston. Heti kättelyssä hän sanoo, ettei uusien korkeakoulujen perustaminen Suomeen ole realistista.

– Sen sijaan nykyisiä korkeakouluja voidaan hyödyntää nykyistä paremmin. Voimme vahvistaa korkeakoulujen tehtävää huolehtia niiden koko kotimaakunnasta. Tämä tapahtuu esimerkiksi osaamistason vahvistamisella ja aikuiskoulutustarpeiden tyydyttämisellä, Satonen konkretisoi.

Satonen patistaa edistämään työperäistä maahanmuuttoa.

– Tämä on välttämätöntä osaavan työvoiman saamisen varmistamiseksi, hän kuittaa.

Sairaalapaikkakunnat säilytettävä

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on kirvoittanut viime viikkoina voimakkaasti pirkanmaalaisten tuntoja. Maakuntalaiset ovat erityisesti huolissaan tekonivelsairaala Coxan ja Sydänsairaalan tulevaisuudesta.

Alueiden koston torjumiseksi Satonen neuvoo takamaan seutukaupunkien sairaaloiden jatkumisen. Hänen mukaansa tämän on tapahduttava sote-uudistuksessa paalutettavalla työnjaolla.

– Sote-uudistuksen toteutuminen muuttaisi julkisen sektorin sisäistä työnjakoa merkittävämmin kuin mikään uudistus aikoihin. Aluekehityksen kannalta on olennaista, että kauan odotettu uudistus toteutuu. Seutukaupunkien, kuten Sastamalan ja Valkeakosken, näkökulmasta on välttämätöntä, että erikoissairaanhoidon palveluita on saatavilla ja että erikoissairaanhoidon työpaikkoja on jatkossakinnykyisillä sairaalapaikkakunnilla, Satonen tarkentaa.

MATTI PULKKINEN

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>