Pirkanmaa

Seutujohtaja Päivi Nurmisen mielestä Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolistenkin kuntien tulevaisuus on organisoidussa yhteistyössä, seutukaupungit voisivat toimia karttureina

Seutujohtaja Päivi Nurmisen mielestä Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolistenkin kuntien tulevaisuus on organisoidussa yhteistyössä, seutukaupungit voisivat toimia karttureina

Uudenlaiset kunnat tulevat. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutujohtaja Päivi Nurminen toimii unilukkarina. Hänen mielestään Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella olevien kuntien olisi alettava rakentaa hyvin organisoituja yhteistyökuvioita. Niiden vetovastuu sopisi Nurmisen mielestä erinomaisesti seutukaupungeille: Akaalle, Ikaalisille, Mänttä-Vilppulalle, Parkanolle, Sastamalalle, Valkeakoskelle sekä Virroille. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Uudenlaiset kunnat tulevat. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutujohtaja Päivi Nurminen toimii unilukkarina. Hänen mielestään Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella olevien kuntien olisi alettava rakentaa hyvin organisoituja yhteistyökuvioita. Niiden vetovastuu sopisi Nurmisen mielestä erinomaisesti seutukaupungeille: Akaalle, Ikaalisille, Mänttä-Vilppulalle, Parkanolle, Sastamalalle, Valkeakoskelle sekä Virroille. (Kuva: Matti Pulkkinen)

15-vuotiaan Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutujohtaja Päivi Nurminen jos kuka tietää kuntayhteistyön mahdollisuudet ja saavutukset. Tampereesta, Orivedestä, Kangasalasta, Lempäälästä, Vesilahdesta, Pirkkalasta, Nokiasta sekä Ylöjärvestä on varttunut kahdeksan kunnan toiminnallinen alue, jonka tavoitteellista, tiivistä ja tuloksellista yhteistyötä pidetään valtakunnallisesti esimerkillisenä. Nurminen kannustaakin nyt Tampereen kaupunkiseudun seuraavilla kehillä olevia kuntia aktiivisesti hakeutumaan keskenään yhteistyöhön. Seutujohtajan mielestä sote-uudistuksen jälkeiset uudenlaiset kunnat tarvitsevat ennakkoluulotonta ja monialaista yhteistyötä.

Kahdeksasta kunnasta muodostuvasta Tampereen kaupunkiseudusta on tullut sen 15 toimintavuoden aikana valtakunnallisesti noteerattu yhteistyön taitaja. Kuntayhtymän jäsenet ovat kehittäneet porukassa palveluita ja yhdyskuntarakennetta. Jäsenkunnat ovat tyytyväisiä yhteistyön tuloksiin. Seutujohtaja Päivi Nurmisen mukaan saavutukset ovat mitattavissa niin taloudellisesti, toiminnallisesti kuin yhteisöllisesti. Yhteistoiminnan seurauksena myös kuntarajat ovat madaltuneet.

Pirkanmaalla on 23 kuntaa. Niistä väkiluvulla mitattuna pienin on 1 798 asukkaan Juupajoki ja suurin Tampere 241 984 asukkaallaan. Tampereen kaupunkiseudulla asuu 400 000 asukasta koko Pirkanmaan 524 523 asukkaasta. Näistä Kangasalla asuu 32 400, Lempäälässä 23 967, Orivedellä 8 949, Vesilahdella 4 398 ja Ylöjärvellä 33 439 ihmistä.

– Tähänkin mennessä kaikki Pirkanmaan kunnat olisivat tarvinneet yhteistyötä, Päivi Nurminen sanoo napakasti.

Nurminen muistuttaa realismista ja herättelee, ettei yhdenkään kunnan elinvoima pulppua sen taseesta.

– Kun kunnat rakentavat luottamukselliset välit, niillä on kestävä perusta avata yhteistyön tarpeita ja mahdollisuuksia. Olennaista on, että osapuolilla on aito ja vakaa tahto sekä sitoutuneisuus. Yhteistyö on resurssoitava ja nähtävä hyödyllisenä investointina. Tahtotila on saatettava selkeäsanaiseksi sopimukseksi, ja se on vahvistutettava kunnan- tai kaupunginvaltuustolla.

Poliittinen ja operatiivinen taso mukaan

Päivi Nurminen korostaa, että tuloksellinen yhteistyö edellyttää eri osapuolilta vastuullisuutta.

– On olemassa tilanteita, joissa tahot sanovat olevansa mukana yhteistyössä ja tekevänsä yhteistyötä, mutta todellisuudessa ei tapahdu mitään, saavutukset jäävät olemattomiksi.

Nurmisen mukaan vakaassa kuntayhteistyössä ovat mukana niin poliittisen tason toimijat kuin operatiivisen tason toimijat.

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä politiikasta vastaa seutuhallitus ja operatiivisesta toiminnasta kuntajohtajakokous sekä asiantuntijaryhmät. Nurmisen mielestä Pirkanmaalla kunnat voisivat koota yhteistyötä esimerkiksi seutukunnittain. Uudenlaisten yhteistyökoalitioiden ideoiminen on tervetullutta.

– Lopputuloksen kannalta on tärkeää, että päätöksentekijöiltä lähtee selkeä viesti ”tämä laitetaan täytäntöön”. Virkamiesten vastuulla on puolestaan konkretisoida yhteistyö, Nurminen avaa.

Nurminen sanoo, että kuntayhteistyön mielekkyys syntyy asioista, jotka osapuolet kokevat järkeviksi ja perustelluiksi tehdä yhdessä. Tampereen kaupunkiseudulla yhteinen mielenkiinto kohdistuu liikkumiseen, asumiseen sekä maankäyttöön. Kunnat tekevät lisäksi syvällistä yhteistyötä sivistyspalveluiden kehittämisessä. Nurmisen mielestä maakunnan muilla kunnilla on paljon yhteisiä nimittäjiä ja yhteistä voitettavaa, kun ne vaan etsivät oikeat yhteistoiminnan teemat.

Nurminen nostaa keskusteluun ikuisuuskysymyksen, miten elinkeino- tai yrityspoliittista yhteistyötä pitää tehdä, jotta se sataa yhteiseen laariin.

– On muistettava, että työvoima on yhteistä. Yhteisessä veneessä kuntien on hyväksyttävä ja ymmärrettävä, että tärkeintä on, että uusi yritys tulee seudulle. Esimerkiksi markkinointiponnistelujen on oltava yhteisiä. Niiden kärjen on oltava alueissa.

Rajalliset voimavarat tehokäyttöön

Kuntien mahdollisuudet kohentuvat tuntuvasti, kun ne yhdistävät voimavaransa. Päivi Nurminen valaa uskoa siihen, että taloudellisten paukkujen ja työntekijöiden osaamisen yhdistäminen johtavat palkitseviin lopputuloksiin.

– Kuntien on haravoitava kaikki mahdolliset oljenkorret, joiden ympärille ne pystyvät rakentamaan innovaatioita. Paikallisuus ja persoonallisuus ovat käyttökelpoisia avuja. Maaseutumaisten kuntien focus on erilainen kuin dynamokaupungin ja sitä reunustavan kaupunkiseudun, Nurminen muistuttaa.

Hyvinvointialueiden perustaminen ja sote-uudistuksen toteutuminen heittävät uudenlaisille kunnille keskeisen haasteen, miten ne järjestävät jatkossa eri toimialojen palvelut. Nurminen uskoo, että yhteistyömahdollisuuksia on niin hallinnon kuin kasvatus- ja kulttuuritoiminnan saroilla puhumattakaan uudesta tehtävästä, työllisyyspalveluista.

– Yksityiskohta on digitaalisuuden valjastaminen tehokkaaseen käyttöön. Tähänkin haasteeseen kuntien voimakas yhteistyö on kelpo lääke.

Nurminen puhuu yhteistyön tiekartasta. Sillä hän tarkoittaa työvälinettä, jonka turvin kunnat sopivat vaikkapa varhaiskasvatuksen, nuorisopalveluiden tai kulttuuripalveluiden toteuttamisesta.

– Kunnat voisivat palkata yhteistä henkilöstöä palvelujen järjestämiseen tai vähintään kehittämistehtäviin.

Rohkeita kokeiluja käyntiin

Uudenlaisten kuntien tuleminen tarjoaa Päivi Nurmisen mielestä otollisen maaperän erilaisten kokeilujen käynnistämiselle. Hänen mielestään monet käyttökelpoiset toimintamuodot löytyvät nimenomaan ideariihien ja testaamisten avulla.

– Yhteiskunnassamme on totuttu siihen, että kirjastopalvelut voivat olla pyörillä. Pitkien etäisyyksien ja harvaan asuttujen alueiden maakunnassa on varmasti tarvetta palveluille, jotka viedään niiden käyttäjille erilaisilla autoilla, Nurminen pohtii.

Nurminen arvelee, että Pirkanmaan hyvinvointialuekin huolehtii tiettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta maakuntaa kiertävien autojen voimin.

Nurminen luottaa siihen, että kunnissa on halua ja tahtoa löytää täysin uudenlaisia palvelukonsepteja.

Yksi, yhteinen tarina

– Tampereen kaupunkiseutu puhuttelee maailmaa yhdellä yhteisellä tarinalla. Emme ole liikkeellä kahdeksalla erilaisella stoorilla, Päivi Nurminen kristallisoi.

Nurmisen mielestä Pirkanmaan eri seutujen on viisasta koota hynttyyt yhteen ja alkaa kertoa yhteistä tarinaa.

– Jonkin kunnan on aina oltava aloitteellinen ja kutsuttava naapureita yhteiseen pöytään. Suosittelenkin, että esimerkiksi seutukaupungit myös ottaisivat ja omaksuisivat karttureiden roolia, Nurminen ehdottaa.

Nurminen valaa tulevaisuuden uskoa.

– Näköalattomuus kannattaa haudata heti kättelyssä.

– Ratkaisevaa on, että jokainen kunta arvostaa itse edistettäväkseen valitsemaansa asiaa.

Nurminen esittelee painotuoretta Tampereen kaupunkiseudun Seutuvaikuttajan käsikirjaa 2021. 20-sivuinen lehti paketoi tiiviisti ja havainnollisesti yhteistyön, jota Tampereen kaupunkiseudulla on hiottu 15 viime vuoden ajan. Tuloksena on valtakunnallisesti noteerattu malli, jota muun muassa Turun kaupunkiseutu pitää yhteistyönsä esikuvana ja kirittäjänä.

MATTI PULKKINEN

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>