Ensimmäisissä aluevaaleissa tammikuussa valitaan edustajat päättämään monista ihmisille tärkeistä palveluista. Aivan ensimmäisiä tehtäviä tulevilla valtuutetuilla tulee olemaan poliittisen- ja virkajohdon hallintomalleista päättäminen. Ensin päätetään siis päätöksenteon- ja johtamisenmallit ja vasta sitten pureudutaan itse hyvinvointialueen järjestämiin palveluihin.
Ei ole mitenkään yhdentekevää miten hyvinvointialuetta johdetaan, valittu malli antaa ensimmäiset viitteet siitä onko alueella todellinen tahtotila uudistua ja ottaa valtava haaste palveluiden parantamiseksi vastaan. Uudistukset ovat mahdollisuuksia kehittymiseen, jos ne käytetään oikein.
Liian usein kuitenkin mahdollisuus jätetään käyttämättä ja tehdään näennäisiä uudistuksia, jotka todellisuudessa vain heikentävät ihmisten saamia palveluita entisestään kuormittamalla hallintoa esim. täysin turhalla byrokratialla. Organisaatioilla on tapana keksiä itselleen täysin toisarvoisia tehtäviä ja prosesseja.
Hyvinvointialueen tulee mielestäni luoda kevyt, ketterä ja nykyaikainen poliittinen hallinto. Sen tulee perustua valtuutettujen hyvään työskentelyyn virkakunnan kanssa, sekä yli puoluerajojen tapahtuvaan yhteistyöhön. Päätöksenteon tulee olla avointa, asukkaita kuulevaa ja osallistavaa. Päätöksenteon tulee pysyä strategisella tasolla, asiantuntijoille ja ammattilaisille luodaan parhaat mahdolliset olosuhteet palvella alueen asukkaita tehokkaasti.
Kunnallisesta päätöksenteosta tutut mallit eivät sellaisenaan kaikilta osin sovellu siirrettäväksi hyvinvointialueelle. Ihmettelenkin suuresti, että osa puolueista ja ehdokkaista haluaa luoda sellaista poliittista vanhakantaista kulttuuria, joka ei ole enää tarkoituksenmukaista, eikä tarpeellista. Enää ei tarvita poliittisia lautakuntia, riittää aivan hyvin vain vahva valtuusto, joka aidosti päättää strategiasta, siitä miten vastataan tulevaisuudessa eteen tuleviin haasteisiin järjestää laadukkaasti ihmisille heidän tarvitemansa palvelut.
Aluevaltuusto päättää ensitöikseen myös ylätason organisaatiorakenteesta. Vaikka hyvinvointialueella on suuri budjetti, ei ole syytä luoda suurta hallinto-organisaatiota. Kourallinen ylempiä johtajia riittää, heillä pitää olla riittävästi valtaa, mutta myös vastuuta palveluiden järjestämisestä. Ylimpien tulosvastuullisien johtajien tulee olla luottamushenkilöiden valitsemia ja myös tarvittaessa erottamia. Työntekijöitä tulee kuulla entistä paremmin palveluiden organisoinnissa ja jokapäiväisen työn kehittämisessä. Väitän, että tehokas ja jäseniään osallistava organisaatio näkyy niin henkilökunnan työviihtyvyytenä kuin asiakastyytyväisyytenäkin.
Tartutaan yhdessä haasteeseen ja luodaan Pirkanmaalle Suomen paras hyvinvointialue, joka palvelee alueen asukkaita uudella tehokkaalla ja modernilla tavalla.
ROOPE LEHTO
Hyvinvointialueen poliittisen seurantaryhmän varapuheenjohtaja