Näin aluevaltuuston ja hyvinvointialueen toiminta käynnistyy – Valtuustosopimus kuvaa tarkasti tulevat päätökset

Kokoomus, Sosialidemokraatit, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, Vihreät, Keskusta, Kristillisdemokraatit, Liike Nyt ja VKK ovat hioneet Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustosopimuksen, joka allekirjoitettiin tänään torstaina kello 17 alkaneessa tilaisuudessa. Aluevaltuustopuolueet sitoutuvat tekemänsä sopimuksen periaatteiden ja linjausten noudattamiseen. Sopimuksella ratkaistaan Pirkanmaan hyvinvointialueen toimielinmalli ja -rakenne, ylimmän johdon valintatapa, luottamushenkilöiden paikkajako puolueiden kesken sekä sisällölliset linjaukset lähtökohdaksi hyvinvointialueen työskentelylle ja strategian valmistelulle.

Aluevaltuustopuolueiden valtuustosopimus on syntynyt.

Sopimuksen allekirjoittivat tänään torstaina kello 17 alkaneessa tilaisuudessa Kokoomuksesta piirijärjestön puheenjohtaja Aleksi Jäntti ja aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Leena Kostiainen, Sosialidemokraateista piirijärjestön puheenjohtaja Roope Lehto ja aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Lauri Lyly, Perussuomalaisista piirijärjestön puheenjohtaja Sami Kymäläinen ja aluevaltuustoryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Mauri Heiska, Vasemmistoliitosta piirijärjestön puheenjohtaja Virva-Mari Rask, Vihreistä piirijärjestön puheenjohtaja Minna Hölttä ja aluevaltuustoryhmän varapuheenjohtaja Perttu Jussila, Keskustasta piirijärjestön puheenjohtaja Tuukka Liuha ja aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Minna Sarvijärvi, Kristillisdemokraateista piirijärjestön puheenjohtaja Piia Nurmela ja aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Sirpa Pursiainen sekä Liike Nytin aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Karoliina Kähönen ja Valta kuuluu kansalle -puolueen Maija-Sofia Ulmanen.

Kolmitoiminen organisoitumismalli

Yhdeksän aluevaltuustopuoluetta ovat sopineet, että Pirkanmaan hyvinvointialueen toiminnan järjestäminen perustuu kolmitoimintoiseen malliin, jossa strategisesta ohjauksesta sekä tavoitteiden ja mittareiden määrittämisestä ja resurssien asettamisesta vastaa aluevaltuusto yhdessä muiden poliittisten toimielinten kanssa hallintosäännön määrittämällä tavalla.

– Palvelutuotanto toimii itsenäisesti aluevaltuuston asettamien reunaehtojen, tavoitteiden ja resurssien puitteissa. Valtuusto sekä muut poliittiset toimielimet ja toimijat voivat ottaa kantaa palvelutuotantoon, mutta ne eivät puutu sen päivittäiseen toimintaan. Palvelutuotannon johtajien on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti käytössään olevia menetelmiä ja palvelutuotantotapoja pirkanmaalaisten hyvinvoinnin toteutumiseksi, valtuustosopimus linjaa.

Sopimuksen mukaan tuki- ja hallintopalvelut tarjoavat kaiken sen tuen, jota strateginen ohjaus ja palvelutuotanto tarvitsevat sujuvaan työskentelyyn ja ensiluokkaiseen johtamiseen.

Aluevaltuusto valitsee korkeimmat johtajat

Valtuustosopimuksessa sanotaan, että aluevaltuusto valitsee hyvinvointialueen johtajan ja tämän lähimmät suorat alaiset.

Sopimuksen mukaan puolestaan aluehallitus valitsee näiden lähimmät suorat alaiset, muiden kuin pelastuspalveluiden ja konsernipalveluiden osalta, sekä integraatiojohtajan.

Huomionarvoista on, että muut johtajat valitsee esimies tai tämän esimies hyvinvointialueen henkilöstölinjausten mukaisesti.

Valintaperiaatteita tarkastellaan ensimmäisen aluevaltuustokauden lopulla.

Valiokunnat tulevat

Aluevaaleissa puolueet taittoivat ärhäkästi peistä siitä, tuleeko Pirkanmaan hyvinvointialueen organisaatioon kunnista tuttu lautakuntamalli vai uutukainen valiokuntamalli.

Asia on ratkennut modernin valiokuntamallin voitoksi.

Valtuustosopimuksessa lukee, että Pirkanmaan hyvinvointialueen poliittinen päätöksenteko perustuu valiokuntamalliin. Päätoimielimet valitsee aluevaltuusto, vaikuttajatoimielimet aluehallitus ja konserniyhteisöjen luottamushenkilöt hallituksen konserni- ja toimitilajaosto.

Kaikkiin päätoimielimiin valitaan varsinaisille jäsenille henkilökohtainen varajäsen. Se puolue, joka on nimennyt varsinaisen jäsenen, nimeää myös varajäsenen.

Hallitukseen ja tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa sekä kymmenen jäsentä (1+2+10 = 13).

Hallituksen jaostoihin valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä (1+1+9 = 11).

Tamperelaisten osuus ei nouse yli puoleen missään elimessä

Valtuustosopimus kuvailee hyvin tarkasti paikkajaon yleisperiaatteet.

– Kaikissa asiakokonaisuuksissa otetaan alueellisuus sekä tasa-arvokysymykset huomioon mahdollisimman hyvin sekä puolueiden sisällä, että yhdessä muiden kanssa neuvoteltavissa kokonaisuuksissa, sopimus teroittaa.

Sopimuksen mukaan aluevaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajistossa pyritään saavuttamaan 3 – 3 -tasapaino siten, että puolet puheenjohtajistoon kuuluvista on tamperelaisia ja puolet muualta, ja puolet on miehiä ja puolet naisia. Perälautana on kuitenkin 4 – 2 -malli molempien periaatteiden osalta.

– Avaintehtävissä, kuten puheenjohtajistot ja hallitus, ei voi olla yhdestä kunnasta useampia kuin yksi henkilö Tamperetta lukuun ottamatta. Tamperelaisten osuuden ei tulisi nousta yli puoleen missään toimielimessä, sopimus määrittelee.

Sopimuksen mukaan puolueet huolehtivat yhteisesti valtuustopaikkojensa suhteessa ilman valtuustopaikkaa jääneiden yhdeksän kunnan aseman turvaamisesta, kun valitaan toimielimiin varsinaisia jäseniä.

Sopimus antaa puolueille mahdollisuuden etsiä tasapainoa myös kahdenvälisesti eli päätös syntyy neuvotteluissa.

– Nämä linjaukset muodostavat vahvan tavoitetilan, josta voidaan sopia poikkeuksia, jos tilanne osoittautuu mahdottomaksi.

Ohjausryhmään jäsen ja varajäsen kaikilta puolueilta

Aluevaltuustosopimuksen mukaan jokainen puolue nimeää hyvinvointialuestrategian ohjausryhmään jäsenen ja varajäsenen. Seitsemän puolueen on ilmoitettava nimet Aleksi Jäntille viimeistään perjantaina 11. helmikuuta.

Sopimuksen mukaan ohjausryhmään toivotaan ensisijaisesti aluevaltuustoryhmien puheenjohtajia. Kun aluevaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat sekä tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajisto on valittu, lisätään nämä ohjausryhmän jäseniksi.

Toimielinten toimikausi on jaettu kahteen: 1,5 + 2 vuotta (3/2022 – 6/2023 – 6/2025). Puolueiden väliset jaot on sovittu koko kaudelle, mutta sisäiset jaot saattavat olla tarkoituksenmukaisia eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2023.

Osa hallituksen paikoista jaetaan edellä esitettyjä periaatteita noudattaen kahdelle jaksolle. Muiden toimielinten osalta puolueiden välinen paikkajako on muuttumaton koko aluevaltuustokauden ajan.

Hallintosääntöön kirjataan neljä pysyvää valiokuntaa sekä yleiskirjauksena: ”Lisäksi valtuusto voi tarpeen mukaan asettaa määräaikaisia valiokuntia tai työryhmiä.” Pysyvien valiokuntien nimet ovat työnimiä, jotka tarkentuvat tehtävien tarkentumisen myötä.

Alueellisuus otetaan huomioon valiokunnissa, ja alueellisia vaikuttajatoimielimiä ei perusteta.

Puheenjohtajien vuosipalkkiot 10 000 euroa

Vuosi- ja kokouspalkkioiden pohjana käytetään Tampereen palkkiotasoa pyöristettynä ylöspäin. Kaikille vuosipalkkion saajille maksetaan myös kokouspalkkiot. Ryhmien puheenjohtajat muodostavat puheenjohtajatoimikunnan, jonka kokouspalkkioihin rinnastetaan lautakuntien, jaostojen ja valiokuntien palkkiosääntöä.

Vuosipalkkiot:

Aluevaltuuston ja -hallituksen puheenjohtaja 10 000 € vuodessa

• Aluevaltuuston ja -hallituksen varapuheenjohtajat sekä lautakuntien, jaostojen ja valiokuntien puheenjohtajat 4 000 € vuodessa
• Aluehallituksen jäsenet sekä lautakuntien, jaostojen ja valiokuntien varapuheenjohtajat 2 000 € vuodessa

Kokouspalkkiot

• Valtuuston kokous 400 €
• Hallituksen kokous 300 €
• Lautakuntien, jaostojen ja valiokuntien kokous 250 €

Ryhmäraha

• 5 000 € per valtuutettu per vuosi
• Maksetaan erillisestä hakemuksesta
• Käytön periaatteet ratkaistaan kansallisesti tai hallintosäännössä

Valtuusto ja hallitus kokoontuvat maanantaisin

Aluehallituksen kokoukset pidetään maanantaisin kello 8:30 alkaen, ja aluevaltuuston kokoukset pyritään sovittamaan maanantai-iltaan.

Aluevaltuuston kyselytunnit ja iltakoulut on tarkoitettu valtuustoryhmien jäsenille.

Aluevaltuuston kokouksissa ryhmäpuheenvuoron pituus rajoitetaan kymmeneen minuuttiin, ja yksittäisten puheenvuorojen pituus rajataan kolmeen minuuttiin.

”Sisältö tehdään nyt”

Valtuustosopimus korostaa, että lait luovat toiminnalle puitteet, mutta hyvinvointialueen varsinainen sisältö tehdään nyt.

– Suomen suurimmalla hyvinvointialueella Pirkanmaalla luodaan tähän asti monen toimijan tekemät hyvinvointipalvelut uudelleen. Puhutaan arkisista hyvinvointipalveluista syntymästä elinpäivien loppuun saakka. Lait ovat luoneet puitteet, mutta varsinainen sisältö tehdään nyt.

Sopimus sanoo, että Pirkanmaan hyvinvointialueen kaiken toiminnan keskiössä on palveluja käyttävä ihminen.

– Palveluja on oltava saatavilla yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti, matalalla kynnyksellä ja asiakkaan taloudellisen tilanteen estämättä koko Pirkanmaalla. Tehtävällä palvelustrategialla määrittelemme inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti saatavien palvelujen sisällön, palveluketjut, laatutavoitteet, saavutettavuuden ja palvelujen toteuttamistavat. Onnistumistamme mitataan asiakastyytyväisyydellä, palvelujen vaikuttavuudella, kustannustehokkuudella ja hyvinvoinnin mittareilla.

Sopimuksen mukaan palvelut järjestetään yhä kasvavien palvelutarpeiden puristuksessa ja tulevaisuudessakin varsin niukoilla resursseilla. Hyvinvointialueen palvelujen tuottamisessa on löydettävä uusia tapoja tehdä, on hyödynnettävä laajemmin eri ammattiryhmien osaamista ja nykytekniikkaa sekä näyttöön perustuvia menetelmiä.

– Nämä vaativat meiltä uudenlaisia työskentelytapoja ja toimintamalleja, joihin meidän on kyettävä, aluevaltuustopuolueet linjaavat.

– Uudistaen, tutkittuun ja arvioituun tietoon nojaten sekä digitalisaatiota hyödyntäen kehitämme palvelujamme ja varautumistamme tuleviin haasteisiin. Teemme tiivistä yhteistyötä kuntien, korkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten, tutkimuslaitosten, viranomaisten ja muiden hyvinvointialueiden sekä hyvinvointialan järjestöjen ja alalla toimivien kansainvälisten yhteisöjen kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja sosiaalipalvelujen asiakkaiden moninaisia palvelutarpeita hoidetaan yhdessä alueen kuntien kanssa, sopimus linjaa.

– Järjestämiemme sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelujen tuottamiseen käytämme oman tuotantomme ohella vastuullisia yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Palveluja kilpailuttaessamme on palvelujen laatu hinnan ohella määräävä tekijä. Palveluiden kilpailutus on toteutettava siten, että paikallisilla ja pienimmilläkin toimijoilla on mahdollisuus osallistua niihin. Haemme myös kumppanuuksien kautta vaihtoehtoisia tapoja palvelutuotantoomme, sopimus lupaa.

– Hyvinvointialueen ammattitaitoinen henkilökunta, laadukas johtaminen ja hyvä työnantajakuva ovat avainasemassa. Vain hyvinvoiva henkilöstö voi tuottaa laadukkaita ja vaikuttavia palveluja. Siksi heidän osaamisensa tukemiseen, työoloihin, työehtoihin, jaksamiseen ja saatavuuteen on panostettava. Valtava organisaatio tarvitsee toimiakseen ammattimaista, henkilöstön ja asiakkaat huomioivaa johtamista, sopimus avaa.

Sopimus lupaa, että hallinnon selkeällä työnjaolla varmistetaan oikeassa paikassa tehtävän päätöksenteon ja luottamushenkilöhallinnon osallistumisen hyvinvointialueen ohjaamiseen. Päätöksentekoprosessissa korostuu osallistuminen ja avoimuus. Monikanavainen viestintä avaa palveluja ja helpottaa niiden käyttämistä.

– Annamme asiantuntemustamme toimialaamme koskevan lainsäädännön valmisteluun ja teemme edunvalvontaa toimintaedellytystemme varmistamiseksi, sopimus sanoo.

 

 

 

 

 

 

MATTI PULKKINEN