Pirkanmaa

Sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala: ”Vuonna 2030 olemme lähempänä uudistettuja ja yhdenvertaisia palveluja”

Sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala: ”Vuonna 2030 olemme lähempänä uudistettuja ja yhdenvertaisia palveluja”

Muutosjohtaja Jaakko Herrala lopettaa pitkäaikaisen urakkansa suomalaisen sote-uudistuksen hyväksi kesäkuussa. Hän nostaa sote-valmistelun kohokohdaksi 23. kesäkuuta 2021, jolloin maamme eduskunta vihdoin sai hyväksyttyä uuden sote- ja pelastustoimea uudistavan lainsäädännön. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Muutosjohtaja Jaakko Herrala lopettaa pitkäaikaisen urakkansa suomalaisen sote-uudistuksen hyväksi kesäkuussa. Hän nostaa sote-valmistelun kohokohdaksi 23. kesäkuuta 2021, jolloin maamme eduskunta vihdoin sai hyväksyttyä uuden sote- ja pelastustoimea uudistavan lainsäädännön. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Pirkanmaan hyvinvointialueen valmistelussa ahkeroivan sote-muutosjohtaja Jaakko Herralan piti päästä vapaaherraksi helatorstaina, mutta tunnollisuudestaan tunnetun ahkeroitsijan kalenteri on täyttynyt tärkeistä tapaamisista ja kokouksista. Pitkän päivätyön sosiaali- ja terveydenhuollon saralla tehnyt Herrala on vakuuttunut siitä, että sote- ja pelastustoimen uudistuksen ja 21 hyvinvointialueen turvin kansalaiset saavat laadukkaat palvelut.

– Kaikkien hyvinvointialueiden on luotava loppuvuoden aikana valmius vastaanottaa sote ja pelastustoimen järjestämisvastuu. Kaiken keskiössä on niin sanottu ”turvallinen siirtymä” niin asiakkaiden kuin toimintakyvyn kannalta. Isoimmat haasteet mielestäni vielä liittyvät edelleen lukuisten tietojärjestelmien toimintavalmiuksien turvaamiseen ennen vuodenvaihdetta. Asiakastiedot tulee olla saatavissa, palkat tulee kyetä maksamaan ja sosiaalihuollon etuuksien maksaminen onnistua sekä paljon muuta, Jaakko Herrala sanoo.

Herrala väittää, että hyvinvointialueen kehittämistyö jatkuu ainakin vielä vuoteen 2030 saakka, jolloin yhteiskunnassamme ollaan lähempänä yhdenvertaisia ja uudistettuja palveluja.

– Tuossa vaiheessa kuntarajat eivät enää ole määrittävä tekijä, ja eri toimintakulttuurit ovat nykyistä yhdenmukaisemmat. Iso laiva kun ei nopeasti käänny. Selvää mielestäni on, että kohti parempaa olemme menossa, Herrala luottaa.

”Älä kopioi liikaa muualta”

Jaakko Herralalla on vierähtänyt pari vuosikymmentä sote-uudistamisen parissa niin kotimaassa kuin monessa Euroopan maassa.

– Kieltämättä sitä koko ajan analysoi mielessään, olemmeko oikealla polulla ja muun muassa mistä maasta kannattaisi ottaa oppia. Lopputulokseni on se, että älä kopioi liikaa muualta vaan tarkastele ja analysoi ensin omaa toimintamallia ja -ympäristöä. Meillä moni asia on paljon paremmin kuin maailmalla, Herra sanoo.

Kun Suomi täytti 100 vuotta vuonna 2017, silloin listattiin sata asiaa, joissa Suomi ja suomalaiset ovat maailman kärkeä. Herralan mielestä ei ollut yllätys, että soteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat olivat kärjessä.

– Olemmehan jo nyt maailman onnellisin kansa. Olen luottavainen, että meillä on hyvä oma osaaminen kehittää edelleen palveluja, ja erityisesti saattaa kansalaiset yhdenvertaisempien palveluiden äärelle. Historian aikana kaikilla hallituksilla on ollut lähes samat tavoitteet. Uusi lainsäädäntö antaa kehykset tavoitteiden saavuttamiselle. Jatkokehittämisen kaksi isointa haastetta ovat haastamassa meitä - henkilöstön saatavuus ja rahoituksen riittävyys, Herrala miettii.

"Lainsäädäntöä tulkittu monella tavalla"

Kymmenen viime kuukauden aikana Pirkanmaan 23 kunnasta, sairaanhoitopiiristä ja pelastustoimesta on kerätty tiedot palveluista, henkilöstöstä, rahoituksesta, sopimuksista, tiloista ja ICT-järjestelmistä.

– Yllätys ei varmastikaan ollut kenellekään se, että kuinka erilaisia ratkaisuja kunnat ovat vuosikymmenten aikana erityisesti peruspalveluissa kehittäneet. Enemmänkin yllätys oli, että nykyistä lainsäädäntöä on voitu tulkita monella tavalla. Kaikesta huolimatta kunnat ovat monista haasteista huolimatta järjestäneet hyvin sote-palvelut niillä voimavaroilla ja rahoituksella, jotka niillä on ollut käytettävissä, Herrala toteaa.

– Viime vuosien aikana on myös paljastunut, kuinka isoissa vaikeuksissa monet kunnat ovat olleet henkilöstön saatavuuden, rahoituksen, väestön muuttotappion ja yhdenvertaisten palveluiden järjestämisessä. Isoin asia tietty asiakkaiden näkökulmasta on, että yhdenvertaisuus ei toteudu Pirkanmaalla kuin ei myöskään muualla Suomessa, Herrala herättelee.

Herralan mukaan vuonna 2016 aloitetun maakuntauudistuksen siivittämänä yhdenvertaisuus on alkanut toteutua vaiheittain yhä useammalla osa-alueella. Tällaisia ovat esimerkiksi hoitotakuun toteutuminen, digitalisaatio sekä ikäihmisten ja vammaisten palveluiden kriteerien yhdenmukaistuminen.

”Kuntarajat rikotaan jo lähitulevaisuudessa”

Jatkossa Pirkanmaan hyvinvointialueen runsaat 19 000 työntekijää työskentelevät saman työnantajan leivissä. Jaakko Herralan mielestä tavoitteena tulee olla yhdessä tekemisen hyöty asiakkaalle.

– Jos tämän muistamme jokaisessa asiakaskohtaamisessa, kykenemme sen avulla monialaisella osaamisellamme toteuttamaan vaikuttavaa ja laadukasta palvelua, Herrala uskoo.

– Olen nähnyt jo yli kymmenen vuoden ajan, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat tiivistäneet yhteistyötä. Jatkossa näen tässä vielä uusia mahdollisuuksia, kun sosiaalihuollon palveluja voidaan yhteen sovittaa terveydenhuollon kanssa. Näiden rajojen lisäksi tullaan rikkomaan kuntarajat. Kuntarajat eivät jatkossa ole se yksinomainen määrittävä tekijä, mistä saamme palveluja Pirkanmaalla, Herrala ounastelee.

”Yhden pysähdyksen taktiikalla eteenpäin”

Nykymuotoiset terveyskeskukset perustettiin kansanterveyslain nojalla vuonna 1972. Jaakko Herrala herättelee, että maailma on muuttunut paljon noista 1970-luvun ajoista, ja niin ovat terveyskeskuksetkin muuttuneet uusien asiakastarpeiden mukaisesti.

– Vuonna 2020 aloitettiin Pirkanmaalla uudistaa terveyskeskuksia kohti uudenaikaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia. Yksi sana eteen kertoo siitä, että tänä päivänä moni asiakas tarvitsee terveyspalveluiden lisäksi myös sosiaalihuollon palveluja. Pirkanmaan ja samoin muun Suomen haasteena on, että väestö ikääntyy, muuttaa isompiin taajamiin sekä palvelutarve muuttuu, Herrala sanoo.

– Korona-aikana olemme tottuneet sähköisiin palveluihin, ja kun olemme tottuneet niihin, odotamme niitä lisää. ”Digi on liki” -ajatus tuo palvelut saavutettaviksi maantieteestä ja parhaimmillaan vuorokauden ajasta riippumatta. Mielestäni on vanhanaikaista, että joudumme jonottamaan ensin puhelinpalvelun ajanvarauksessa, sen jälkeen odottamaan koska pääsen vastaanotolle arviointiin ja mahdollisesti sen jälkeen toimenpiteeseen. Kerralla kuntoon ”yhden pysähdyksen” -taktiikalla on nykypäivää. Kivijalkasote-keskuksiakin tarvitaan ehdottomasti, kun väestö ikääntyy, olemme monisairaita ja joukkoliikenneyhteydet eivät aina ole optimaalisia harvaan asutuilla alueilla, Herrala pohtii.

”Olemmeko valmiita maksamaan lisäelinvuosista?

Jaakko Herrala linjaa ykskantaan, että erikoissairaanhoito on Suomessa erittäin hyvällä tasolla.

– Tampereen yliopistollinen sairaala on tällä hetkellä 65 parhaan sairaalan joukossa maailmassa. Tästä kiitos hyvälle Suomen koulutustasolle ja korkealaatuiselle tutkimustyölle. Haasteitakin on jo nähty ja niitä tulee lisää. Uuden teknologian ja tietämyksen avulla kykenemme parantamaan jopa pysyvästi pitkäaikaissairauksia tai pahanlaatuisia syöpäsairauksia, Herrala kertoo.

– Uusien lääkkeiden hintalappu saattaa olla jopa yli miljoona euroa per vuosi asiakasta kohden. Pirkanmaalla on onneksi viime vuosikymmenen aikana kyetty tehostamaan toimintaa ja parantamaan laatua, joiden avulla kustannustason nousu on ollut 2,1 prosenttia per vuosi eli joka on vastannut lähes aiempaa inflaatiotasoa.

Herralan mukaan kysymys kuuluukin, mitä olemme valmiita maksamaan hyvistä lisäelinvuosista.

– Toisena haasteena erikoissairaanhoidossakin on nähtävissä huippuosaajien eläköityminen. Noin puolet henkilöstöstä eläköityy seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kun tähän yhdistetään tieto, että esimerkiksi erikoislääkärin koulutus kestää minimissään 12 vuotta, Herrala tarkentaa.

”Strategiaan tarkka palvelulupaus”

Pirkanmaan hyvinvointialueen valmistelijat tekevät parhaillaan strategiaa. Jaakko Herrala korostaa, että palvelustrategiaan on kirjoitettava palvelulupaus.

– Mitä lupaamme pirkanmaalaisille? Toimiala on siinä suhteessa erityinen, että lait määrittävät sisällöstä noin 90 prosenttia. Liikkumavara on tämän jälkeen varsin pientä. Tässä on aluevaltuustolle haastetta, koska palvelulupaus jää aina hieman ylätasolle ja Pirkanmaalla potentiaalisia asiakkaita on yli puoli miljoonaa yksilöllisine tarpeinensa, Herrala sanoo.

– Tutkimustenkin mukaan meille tärkeitä asioita ovat saatavuus, saavutettavuus, hoidon jatkuvuus, palveluiden sujuvuus ja laatu. Sosiaalihuollon ja pelastustoimen palveluissa korostuvat lähipalvelut. Mitä vaativampi leikkaus tai harvinainen sairaus, silloin voimme hakea palveluja etäämmältäkin, Herrala listaa.

Herralan mukaan viime vuosina myös valinnanvapaus on noussut suureen arvoon. Hoitopaikan valinnanvapauden lisäksi asiakkaat haluavat yhä useammin valita myös asiantuntijan.

– Strategiaan on tärkeä kansalaisten näkökulmasta kirjata hyvin konkreettisia asioita, koska asiakkaat ovat aiempaa enemmän laatutietoisia. Tänä päivänä asiakkaat odottavat itsestään selvyytenä parasta laatutasoa, jota määrittelee heidän näkökulmastaan netistä löytyvä uusin tutkimustieto, Herrala perustelee.

MATTI PULKKINEN

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>