Pirkanmaa

Veera Kiretti vaihtoi pitkän sote-uransa puoluetyöhön, uusi toiminnanjohtaja odottaa ennätysvilkkaita eduskuntavaaleja

Veera Kiretti vaihtoi pitkän sote-uransa puoluetyöhön, uusi toiminnanjohtaja odottaa ennätysvilkkaita eduskuntavaaleja

Pirkanmaan Vasemmistoliitto on saanut toiminnanjohtajakseen Veera Kiretin, joka imi vasemmistoliittolaisuuden jo äidinmaidossa. Hänen mukaansa politiikasta puhuminen kotona on luonnollista. Veera on jatkanut omien lastensa kanssa samaa keskusteluperinnettä. Hän on vakuuttunut siitä, että 16 vuoden sote-alan kokemuksesta on paljon apua uuteen työhön. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Pirkanmaan Vasemmistoliitto on saanut toiminnanjohtajakseen Veera Kiretin, joka imi vasemmistoliittolaisuuden jo äidinmaidossa. Hänen mukaansa politiikasta puhuminen kotona on luonnollista. Veera on jatkanut omien lastensa kanssa samaa keskusteluperinnettä. Hän on vakuuttunut siitä, että hänen 16 vuoden sote-alan kokemuksestaan on paljon apua uudessa työssä. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Pirkanmaan Vasemmistoliitto ry:n toiminnanjohtajana on aloittanut valkeakoskelainen Veera Kiretti. Hän on esimerkki sote-alan pitkänlinjan ammattilaisesta, joka on luopunut rakastamastaan työstään sen heikon arvostuksen ja alhaisen palkan takia. Kiretti on vakuuttunut siitä, että hänen 16 sote-vuoden kokemuksestaan on paljon hyötyä puoluetyössä. Toiminnanjohtaja on vakuuttunut siitä, että ensi kevään eduskuntavaaleissa puolueet taistelevat Pirkanmaan vaalipiirin 19 kansanedustajan paikasta kampanjoiden sotesta, energiasta sekä ruoanhinnasta.

Veera Kiretti elää arkea, jossa yhdistyvät leipätyö, kahden teini-ikäisen äitiys sekä joukko mieluisia harrastuksia kuten kunnallisvaikuttaminen.

Perhe asuu sähkölämmitteisessä rintamamiestalossa, joten Kiretti jännittää monien suomalaisten tavoin lähestyvän talven energialaskua.

Kotona puhutaan aktiivisesti politiikasta. Kiretti uskoo, että hänen lapsensa ovat kiinnostuneita yhteiskuntaopista ja ylipäänsä yhteiskunnan toiminnasta, koska ajankohtaisia asioita puidaan juurisyitään myöten omassa perheparlamentissa. Jälkikasvun yhteiskuntaorientaatio näkyy sen kiitettävinä arvosanoina koulutodistuksissa.

Kiretti kiittelee äitiään, joka oli avoimesti ja vakaumuksellisesti vasemmistoliittolainen. Kattilakunta arvosti Vasemmistoliiton arvoja, ja ne elettiin todeksi jokapäiväisessä elämässä.

– Imin vasemmistoliittolaisuuteni äidin maidossa. Olen kiitollinen yhteiskunnallisesti valveutuneelle äidilleni, koska hänen ansiostaan olen oppinut tietämään, miten yhteiskuntamme toimii. Tunnen vasemmistoliittolaisen kulttuurin, jossa voimat kootaan yhteen ja jäsenet kokoontuvat mielellään erilaisiin aktiviteetteihin. Vappumarssilla on edelleen tärkeä paikka elämässäni.

Kiretti muistaa piiruntarkasti asian, joka sai hänet aikoinaan aktivoitumaan poliittisesti.

– Lapseni oli koulussa, jossa oli vakava homeongelma. Halusin puuttua epäkohtaan ja vauhdittaa sen korjaamista. Toimeliaisuuteni johti siihen, että minua kysyttiin ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Näin minusta tuli paikallisvaikuttaja, kuntapoliitikko.

Kiretti korostaa, että pirkanmaalaisten on muistettava, että niin paikallis- kuin maakunta- ja hyvinvointialuetasolla pystyy vaikuttamaan asioihin. Hän kannustaa ihmisiä nostamaan tunnistamansa epäkohdat julkisuuteen ja puhumaan havaitsemistaan ongelmista avoimesti.

– Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ajama kilpailukykysopimus (kiky) sai aikanaan minunkin mitan täyteen. Olin tuhansien muiden mukana osoittamassa mieltä Helsingissä. Mielenilmauksessa oivalsin, etten ole yksin puolustamassa pienipalkkaisia, joiden rahat hädin tuskin riittivät elämisen peruskustannuksiin. Silloin syntyi Joukkovoima-liike, jolla oli painoarvoa ja merkitystä.

Parhaillaan Kiretti myötäelää tehyläisten ja superilaisten työtaistelua.

Kiretti pitää tärkeänä, että nuorisovaltuustotoiminta on yleistynyt ja kehittynyt Pirkanmaan kunnissa. Hän on erityisen tyytyväinen siihen, että myös uutukainen Pirkanmaan hyvinvointialue saa nuorisovaltuuston.

– Olin aikanaan Valkeakosken kaupungin ensimmäisessä nuorisovaltuustossa – silloin kun nuorisovaltuusto toiminta alkoi. Meidän nuorisovaltuutettujen sana painoi niin paljon, että paikkakunnallemme saatiin ensimmäiset skeittiradat. Nuorisovaltuustot ja koulujen oppilasneuvostot tarjoavat merkittäviä harjaantumispaikkoja yhteisten asioiden hoitamiselle. Onneksi muun muassa nuorisovaltuutetuilla on nykykäytännön mukaan puheoikeus niissä kunnan elimissä, joissa he edustavat nuorisovaltuustoa.

Aluevaaleista esimakua eduskuntavaaleihin

Veera Kiretti odottaa lähestyvistä eduskuntavaaleista poikkeuksellisen vilkkaita. Hänen mielestään historiallisten ensimmäisten aluevaalien tulokset tahdittavat tulevia huhtivaaleja.

– Se, miten esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue saa arkensa toimimaan, heijastuu eduskuntavaaleissa puitaviin teemoihin. Jos sote- ja pelastustoimen uudistus vaikuttaa paljon eduskuntavaaleihin, äänestäjät tekevät suurella todennäköisyydellä äänestysratkaisujaan samoilla kriteereillä kuin viime tammikuussa aluevaaleissa. Nythän sote-asioista puhutaan oikealla areenalla, koska valtio vastaa hyvinvointialueiden rahoituksesta.

Kiretti kertoo, että Vasemmistoliitto lähettää vaalivankkurinsa toiveikkain mielin eduskuntavaalikentälle. Luottamusta pärjäämiseen vahvistaa puolueen aluevaaleissa Pirkanmaalla keräämä 10,7 prosentin kannatus, jolla puolue sai yhdeksän paikkaa aluevaltuustosta.

– Realistinen päämäärämme on saada ainakin kaksi kansanedustajaa Pirkanmaalta eduskuntaan.

Kiretti sanoo, että vuodesta 2011 lähtien Vasemmistoliiton pirkanmaalaisena kansanedustajana ollut Anna Kontula on vahva kandidaatti uudistamaan valtakirjansa ja viemään vanavedessään toisen ehdokkaan kansanedustajuuteen.

Kiretti ennakoi, että tulevat eduskuntavaalit saa kansalaisten keskuudessa suuren huomion. Politiikka alkaa kiinnostaa enenevässä määrin kansalaisia. Äänestysaktiivisuus nousee.

– Päivänselvää on, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen asiat ovat näyttävästi tapetilla. Hyvinvointialueet rakentavat parhaillaan hallintoaan. Ensi vuoden puolella ne kohtaavat palveluiden tuottamisen ja tarjoamisen arjen. Lisäksi sote-alan työntekijöiden määrä pienenee hälyttävästi. Parhaillaan sote-henkilöstö taistelee palkankorotuksiensa puolesta. Työntekijäpula on akuutti ja vakava ongelma.

Kiretti korostaa, että jokapäiväinen elämä sisältää isoja asioita, jotka vaativat yhteiskunnallista vastuuta. Hän nimeää asiakokonaisuuden elämisen hinnaksi.

– Energian ja ruoan hinta kallistuvat, ja niiden hintojen kohoaminen koettelee muiden muassa pienituloisia ihmisiä. Tämänhetkiset elinkustannukset pakottavat ihmiset miettimään, missä ja miten heillä on mahdollisuus asua ja elää. Huomionarvoista on se, ettei kansalainen välttämättä enää itse päätä sitä, missä hän haluaa elää, vaan hän joutuu valitsemaan asuinpaikkansa varojensa mukaan.

– Jokapäiväisen elintarvikkeen, jauhojen hinta on noussut huikeat runsaat 36 prosenttia. Tällaisen perusraaka-aineen kallistuminen koskettaa jokaisen ihmisen arkea, sillä kyseessä ei ole luksustuote.

Kiretti uskoo, että äänestäjät ovat kiinnostuneita myös Ukrainan sodasta, maamme ulkopolitiikan linjauksista sekä mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

Vaaliputki pitää vauhdissa ja kentällä

Valmistaudumme parhaillaan ensi huhtikuun alussa käytäviin eduskuntavaaleihin. Vuonna 2024 vuorossa ovat presidentinvaalit ja europarlamenttivaalit. Alue- ja kuntavaalit järjestetään vuonna 2025.

– Tiedän, mitä teen lähivuodet: vaaleja!

Veera Kiretti odottaa, että suomalaiset ovat aikaisempaa kiinnostuneempia ja siten aktiivisempia seuraavissa europarlamenttivaaleissa.

– Ukrainan sota on vaikuttanut paljon unionin toimintaan. Unionin jäsenillä on entistä enemmän yhteisiä tavoitteita ja puolustettavaa. Unionin nykyinen tilanne ja sen tulevaisuuden haasteet ovat kattavasti esillä meppimme Silvia Modigin kirjoittamissa raporteissa.

Kiretti herättelee tunnistamaan uudenlaisen maailman, jossa Suomessakin on jo monta ikäluokkaa, jotka ovat syntyneet EU-Suomessa.

– Tällaiset henkilöt katsovat maailmaa ja maanosaamme toisin silmin, sillä eurooppalaisuus on yhteinen arvo ja todellisuus.

Järjestötyöhön uudenlaisia muotoja

Vasemmistoliitolla on vahvat järjestötoiminnan ja -työn perinteet. Veera Kirettin mukaan perinteisillä kokouksilla ja kokoontumisilla on sijansa, mutta hänen mielestään puoluetoiminta kaipaa raikkaita työskentelykäytäntöjä.

– Arvokasta on esimerkiksi jo se, että henkilö vie vaalibannerin naapurinsa postilaatikkoon.

– Jos puolueella, piirillä, kunnallisjärjestöllä tai paikallisosastolla on tarjottavanaan aktiviteetteja, joihin ei tarvitse sitoutua pitkäksi aikaa, ihmiset uskaltautuvat mukaan. Puolue- ja vaalityö voi olla hanke- ja projektiluontoista, jolloin niiden aihe tai teema voi inspiroida ihmisiä mukaan.

Kiretti teroittaa, että vahva yhteisöllisyys on puolue- ja järjestötyön suola.

– Liputan vahvasti vapaaehtoispankin puolesta. Tässä mallissa ihmiset ilmoittautuvat mukaan, ja he osallistuvat, kun mieluinen tehtävä on tarjolla.

Kiretti hoitaa toiminnanjohtajana varsin suurta aluetta maassamme. Hänen reviirinänsä on keskinen alue, johon kuuluvat Pirkanmaan lisäksi Keski-Suomi ja Pohjanmaasta Vaasan vaalipiiri.

– Keski-Suomi ja Pirkanmaa ovat hyvin samanlaiset maakunnat, koska niissä on selkeä yksi iso kaupunkikeskus ja sitä ympäröivä maakunta. Näissä on luontevaa tehdä selkeää kaupunkipolitiikkaa ja maakuntapolitiikkaa. Vaasan vaalipiirissä sen sijaan on kolme kaupunkikeskusta Kokkola, Vaasa sekä Seinäjoki. Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa kummassakin on yksi hyvinvointialue. Vaasan vaalipiirin alueella hyvinvointialueitakin on kolme kappaletta.

MATTI PULKKINEN

Valkeakoskella kaupunginvaltuutettuna toimiva Veera Kiretti vakuuttaa, että politiikalla pystytään vaikuttamaan asioihin. Hän kannustaa nuoria koulujen oppilaskuntiin ja oppilasneuvostoihin sekä nuorisovaltuustoihin. Kiretti iloitsee siitä, että hyvinvointialuekin saa nuorisovaltuuston.
Valkeakoskella kaupunginvaltuutettuna toimiva Veera Kiretti vakuuttaa, että politiikalla pystytään vaikuttamaan asioihin. Hän kannustaa nuoria koulujen oppilaskuntiin ja oppilasneuvostoihin sekä nuorisovaltuustoihin. Kiretti iloitsee siitä, että hyvinvointialuekin saa nuorisovaltuuston. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Lue lisää aiheesta:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>