Rehtori Keijo Hämäläinen: ”Uudistus onnistuu”

Tampereen yliopiston rehtori Keijo Hämäläisellä oli kristallinkirkas viesti Pirkanmaan hyvinvointialueen vaikuttajaseminaarin monisatapäiselle osallistujajoukolle viime tiistaina. Sote- ja pelastustoimen uudistus ja hyvinvointialue onnistuvat. Hän teroitti monta kertaa, että ”me kaikki olemme Pirkanmaan hyvinvointialue”.

Keijo Hämäläinen herätteli, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen onnistuminen on kaikkien suomalaisten yhteinen asia. Pirkanmaalla se on runsaan 535 000 maakuntalaisen asia.

– Kaikki vaan ei ole valmista yhdessä päivässä.

Hämäläinen tarjoaa sote- ja pelastustoimen uudistusta Pisa-ihmeen vertaiseksi uudeksi suomalaiseksi innovaatioksi, josta tulee kansainvälinen menestystarina. Rehtori muistutti siitä, miten vuoden 1866 kouluasetuksesta lähtien koulujärjestelmään on satsattu. Koulutusta on perinteisesti pidetty kansakuntamme ja yhteiskuntamme menestymisen perustana.

– Kun Pisa-tutkimukset alkoivat osoittaa, miten korkeatasoinen koulutusjärjestelmämme oli, kansainvälinen kiinnostus virisi isoon onnistumiseemme. Itse emme aluksi osanneet arvostaa, mitä olimme tehneet koulutuksen hyväksi.

Hämäläinen näkee, että sote- ja pelastustoimesta varttuu Pisan kaltainen menestystarina, josta tullaan hakemaan mallia ja oppia laajasti ulkomailta.

– Sote- ja pelastustoimen uudistuksessa onnistuminen merkitsee paljon niin ihmisten hyvinvoinnille kuin kansantaloudelle.

Hämäläinen tarjosi tukevaa yhteistyön kättä Pirkanmaan hyvinvointialueelle.

– Tampereen yliopisto haluaa olla vahva kumppani.

Tampereen yliopisto on yksi maamme monialaisimmista yliopistoista. Sillä on informaatioteknologian ja viestinnän, johtamisen ja talouden, kasvatustieteiden ja kulttuurin, lääketieteen ja terveysteknologian, rakennetun ympäristön, tekniikan ja luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden tiedekunnat.

”Uudistus tarvitsee tutkijoiden huomion”

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Kari-Matti Hiltunen (kok.) korosti, että jättimäinen sote- ja pelastustoimen uudistus ansaitsee yliopiston ja sen tutkijoiden huomion. Hän sanoi, että tämän tutkimuksellisen otteen etsikkoaika on nyt.

– Tutkimuksen keinoin on tarpeen seurata, miten soten tavoitteet alkavat toteutua vai alkavatko? Olemmeko menossa tavoiteltuun suuntaan vai emme? Paranevatko sote-palvelut verrattuna aikaan ennen uudistusta? Jos paranevat, millä mittareilla tämä osoitetaan? Tarkasteltavia kysymyksenasetteluja on runsaudensarven lailla tutkittaviksi.

– Sen vuoksi toivon, että tutkimus sotesta on monialaista, ei ainoastaan lääke- ja terveystieteiden tai sosiaalitieteiden tutkimusta, vaan laajemmin hallintotieteiden, yhteiskuntatieteiden, taloustieteiden ja oikeustieteidenkin laaja-alaista tutkimusta, myös yli tieteenalojen rajojen.

Hiltunen painotti, että uudistusta tehdään asukkaille, ihmisille, meille kaikille. Hänen mielestään edessä on pitkäkestoinen ja vaiheittain etenevä työ, jonka tarkoitus on, että hyvinvointialueiden asukkaat saavat yhdenvertaiset ja laadultaan hyvät ja yhdenmukaiset sote- ja pelastustoimen palvelut.

– Ei enää pirstaleisena, asuinkunnasta riippuvaisena palveluna, jonka olemassaolo ja tarjonta on vaihdellut sen mukaan, missä kunnassa on asunut.

Hiltunen totesi, että neuvonantajia uudistuksen toimeenpanemiseksi on monia, ja neuvot riippuvat neuvojan taustasta.

– Pessimistisimmät arviot ovat kovin äänekkäästi julistamassa sote-uudistuksen epäonnistumista. Pelätäänkö ehkä, että näin ei käykään. Kunnissa työskennelleet sote-ammattilaiset toimivat nyt yhdessä organisaatiossa hyvinvointialueella, sekin on valtava muutos sote-uudistuksen osana. Arjen työtä tekevien ammattilaisten työpanos ja osaaminen on se, johon sote-uudistus viime kädessä nojaa.

– Pula työvoimasta varjostaa palvelutuotannon kattavuutta ja laatuakin. Työvoimapulan takia on palveluiden tuottamisen tapaa monipuolistettava, mutta myös vaikutettava työoloihin niin, että sosiaali- ja terveydenhuolto houkuttelee osaajia.

Hiltunen jaksaa luottaa siihen, että uudistuksesta tulee lopulta hyvä ja sen tavoitteet ovat mahdollisia saavuttaa.

– Kaikki ei välttämättä mene heti sileästi, vaan etenemiseen voi liittyä takapakkeja. Muutos on niin suuri, että uskon myös hyvinvointialueiden valmistelijoiden tuntevan ainakin ajoittaista epävarmuutta, jota epäonnistumisen julistajat ja airuet eivät mitenkään helpota.

– Hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät ja valmistelijat, sote-johtajat ja soten arkea elävät työntekijät eivät saa lamaantua arvostelujen ja pessimististen arvioiden alle. Talous toimii palveluiden tuottamisen välttämättömänä reunaehtona. Euroja ei ole luvassa sote- ja pelastuspalveluihin aikaisempaa avokätisemmin. Julkisen talouden heikko tilanne pakottaa meitä uudistamaan ja uudistumaan.

– On luotettava etenemiseen, käynnistyneeseen uudistukseen, luotettava omaan osaamiseen, jota on niin työntekijöissä kuin johtajissa, myös ostopalveluiden tuottajissa. Tätä kokonaisuutta tekevät valtakunnan parhaat voimat, kukin oman roolinsa mukaisesti. On uskallettava tehdä suunnitelmat, on luotettava omaan ja vieruskaverin osaamiseen. Olemme uudistuksen velkaa hyvinvointialueiden asukkaille, myös itsellemme, Hiltunen kannusti.

MATTI PULKKINEN