Itsenäisyyspäivänä Ylöjärvellä konsertoiva Petri Laaksonen muistuttaa kulttuurin tärkeydestä itsenäisyyden rakentamisessa

Suomi ja suomalaiset viettävät 6. joulukuuta jo 106. kerran itsenäisyyspäivää. Täällä Pohjantähden alla -kappaleellaan itsensä suuren yleisön sydämeen laulanut muusikko Petri Laaksonen, 61, muistuttaa, että kulttuurilla ja taiteella on keskeinen merkitys niin ainutlaatuisen kansakuntamme kuin kansainvälisesti arvostetun yhteiskuntamme elämässä. Säveltäjä-laulaja korostaa, että suomalaisuus antaa itsenäisyydelle monet kasvot. Ne kertovat muun muassa kielestä ja luontosuhteesta.

Ylöjärven kirkko täyttyy musiikista keskiviikkona 6. joulukuuta. Samaan aikaan pyhäkön ympärillä loistavat tuhannet kynttilät luoden kirkkaan valomeren. Kellot soivat rauhan merkiksi.

Petri Laaksonen iloitsee, että hän konsertoi 106-vuotiaan Suomen kunniaksi nimenomaan Ylöjärven kirkossa, jossa hän on vuosikymmeniä kestäneen uransa aikana laulanut lukuisissa yksityistilaisuuksissa sekä eri järjestäjien toteuttamissa konserteissa.

Laulaja-muusikko sanoo itsenäisyysteeman puhuttelevan häntä syvällisesti. Nimenomaan tuotteliaana ja monipuolisena säveltäjänä hän on uppoutunut suomalaisuuden monikerroksiseen olemukseen. Laaksosen mielestä runoilijat ja sanoittajat ansaitsevat iso kiitoksen riimityksistään, joihin he eri ajanjaksoina ovat kuvanneet vallitsevat olot.

– Minulle itsenäisyys on merkinnyt kautta aikojen kansallista vapautta ja vakaata rauhan aikaa. Jo viime vuoden itsenäisyyspäivänä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, omassa maanosassamme riehuva brutaali sota syvensi ajatuksiani meidän oman kansallisen vapautemme lunnaista ja siitä mitä turvalliset yhtäjaksoiset rauhan vuosikymmenet merkitsevät. Muistan suurella rakkaudella ukrainalaisia, kun he puolustavat itsenäisyyttään ja koskemattomuuttaan, ja odottavat rauhaa, paluuta normaaliin aikaan, vaikka heidän edessään onkin mittavat jälleenrakentamisen vuosikymmenet.

Laaksosella on sukunsa kautta kosketus karjalaisiin, joiden kohtalona oli toisen maailmansodan jälkeen jättää kotikontunsa uudelleen piirretyn itärajan taakse. Hän toteaa, että satojentuhansien karjalaisten perintö on ollut kautta aikojen keskeinen osa suomalaisuutta.

– Karjalaisten evakkomatkojen johdosta pystymme asettumaan ukrainalaisten asemaan, jotka siirtyvät turvaan mielettömän hävityssodan jaloista.

”Itsenäisyys on kiitettävästi läsnä”

Vuonna 1962 syntynyt Petri Laaksonen arvostaa tapoja, joilla itsenäisyys on läsnä yhteiskuntamme jokapäiväisessä elämässä.

– Huomaan palaavani tuon tuostakin muistoihini, jotka ovat lapsuuden kotini itsenäisyyspäivän juhlistamisen perinteitä. Se, että sytytän ikkunoille sinivalkoiset kynttilät, on aina tunteikas hetki.

Laaksonen korostaa koulun osuudesta itsenäisyyden käsittelyssä. Itsenäisyyspäivän teemat käsiteltiin perusteellisesti, ja päivää juhlittiin arvokkaasti.

– Kun työskentelin musiikinopettajana, jatkoin traditiota. Itsenäisyyspäivä sai ansaitsemansa huomion musiikkitunneilla ja koulun juhlien järjestämisessä. Se, että itsenäisyyden arvo ja merkitykset siirretään eteenpäin, on kansakunnan kannalta tärkeä asia.

Laaksonen pohtii, että varmasti maassammekin on aikakausia, jolloin itsenäisyyttä on pidetty jo itsestään selvänä olotilana.

– Jotkin ovat moittineet sitä, että meillä suomalaisilla on tapana viettää itsenäisyyspäiväämme vakavahenkisesti. On kaivattu iloa sekä menoa ja meininkiä. On muistettava, että maassamme nimenomaan itsenäisyyspäivän viettoon kuuluu keskeisenä osana sodissa kaatuneiden kunnioittaminen ja muistaminen.

Laaksonen tunnistaa kansakunnasta, että sen suhde isänmaahan ja äidinkieleen vahvistuu.

– Kaikkinainen arvostus kohoaa.

– Viimeaikoina kansamme keskuuteen on juurtunut surullinen piirre. Polarisaatio saa koko ajan isompaa jalansijaa. Eri kansan ryhmien väliselle vastakkainasettelulle ja jännitteille olisi saatava loppu. Asenteissa, puheissa ja teoissa on nyt kohentamisen varaa.  

Laaksonen huomauttaa, että Suomen itsenäisyys on koko maailman mittapuussa nuori asia.  

– Meidän jokaisen suomalaisen olisi terveellistä oivaltaa, mitä kaikkea tapahtui kansallisen heräämisemme aikana vuosina 1850-1900.  

Luovana taiteilijana Laaksonen työskentelee kaikin voimin hyvin ilmeikkään suomen kielen puolesta. Hän herättelee kansalaisia tunnistamaan myös suomalaisen omintakeisen musiikkialan. Se on varsin moni-ilmeinen ja korkeatasoinen.

– Kaikki omat tapamme, kuten eri juhlien perinteet, ovat arvokas osa yhtenäiskulttuuriamme ja sielunmaisemaamme. Ne säilyvät ja kukoistavat vaan, kun pidämme niistä hyvää huolta. Muut kansat eivät sitä tee puolestamme.

Laaksonen toteaa, että kun maltamme perehtyä kaikkeen siihen, mitä suomalaisuus todella on ja mitä kaikkea se pitää sisällään, ymmärrämme myös kansakuntamme uniikkiuden.

– Tätä vasten myös itsenäisyytemme saa kokonaisvaltaiset kasvot. Itsenäisyys on korvaamattoman arvokas lahja.

”Euroviisuissa kansallistunne nousi kattoon”

Turkka Malin sanat riipaisevat syvällisesti Petri Laaksosen sävellyksessä Täällä Pohjantähden alla.

Laulaja Laaksonen hymyilee, ettei hän voi ajatella pitävänsä sellaista konserttia, jonka ohjelmistossa ei olisi kyseistä kestosuosikkia.

– Ymmärrän hyvin, miksi kaikenlaiset ihmiset suorastaan rakastavat tuota laulua.   

Laaksosen mielestä Täällä Pohjantähden alla kertoo olennaisen maastamme ja kansastamme. Se on kuin kansallislaulu.

Laaksosella on omaa tuotantoaan niin runsaasti, että pystyy rakentamaan lauluistaan hyvin erilaisia ohjelmia. Parhaillaan hän kiertelee eri puolilla Suomea joulu- ja itsenäisyyspäivägenreillään.

Säveltäjä Laaksonen on tuttu nimi Eurovision laulukilpailuista. Säveltäjä sanoo, että hänen sävellyksiensä etenemiset Suomen edustuskappaleiksi ovat kohottaneet hänessä niin kansallis- kuin itsenäisyystunnetta.

Eläköön elämä ja Sata salamaa -lauluista onkin tullut ikivihreitä suomalaisten suosiossa.

– Ihmiset laulavat niitä kernaasti myös karaokena. Se lämmittää sydäntäni. Sanoitukset ja sävellykset löytävät kuulijoiden mielessä yhteisiä kokemuksia.

Laaksosen mukaan musiikki virittääkin ihmisten sielun tiettyyn vastaanottavaisuuden tilaan.

– Musiikki avaa myös mielen.

Konsertoija lupaa heläyttää Rakastan tätä maata -kappaleensa erityisellä tunteella torstaina 6. joulukuuta Ylöjärven kirkossa.

”Minä rakastan tätä maata,
se on karu ja kaunis niin.
Minä rakastan tätä maata
meren saarilta tunturiin.
Minä rakastan pohjoista maata,
kesän loistoa häikäisevää.
Sanoin kuvata en sitä saata,
Sitä sydän vain ymmärtää.”

MATTI PULKKINEN