Kotitalousvähennys on ollut käytössä jo 26 vuotta, suosio kasvaa – viime vuonna ennätyssuuri saajien määrä

Kotitalousvähennys on yksi suosituimmista erikseen haettavista verovähennyksistä. Ylitarkastaja Petri Manninen Verohallinnosta kertoo, että kotitalousvähennyksen saajien määrä nousi vuodesta 2021 vuoteen 2022 ennätykselliset kymmenen prosenttia. Toissa vuonna kotitalousvähennystä sai 472 000 henkilöä, kun viime vuonna saajien määrä ylitti ensimmäisen kerran puolen miljoonan rajan; saajia oli jo 521 578 henkilöä. Myös vähennetyssä euromäärässä, 525 miljoonassa eurossa on valtava kasvu eli 24,9 prosenttia vuodesta 2021 vuoteen 2022. Manninen uskoo, että kotitalousvähennyksen hyödyntäminen yleistyy samaa tahtia kuin kansalaisten tietoisuus vähennysmahdollisuudesta laajenee.

Ylitarkastaja Petri Manninen sanoo, että isossa kuvassa kansalaiset tuntevat kotitalousvähennyksen varsin hyvin.

Kotitalousvähennyksen tunnettuutta lisäävät muun muassa ne yritykset, joiden töistä sitä saa, ja jotka kertovat siitä aktiivisesti asiakkaille. Mannisen mukaan aikaansa seuraavat yritykset osaavatkin markkinoida kotitalousvähennysmahdollisuuksia. Ne myös käyttävät vähennystä myyntivalttinaan mainostaen sitä. Asiansa osaavat yritykset erittelevät selkeästi laskuihinsa ja kuitteihinnsa kotitalousvähennyksen alaisen työn osuuden.

Manninen tarkentaa, että mainos- ja markkinointiarvo syntyy nimenomaan siitä, että kotitalousvähennyskelpoinen euromääräinen summa on tuntuvan iso, eli edulla on selkeää merkitystä asiakkaalle.

– Kotitalousvähennyksen saajia on ollut viime vuosina hieman alle 500 000 verovelvollista eli varsin paljon. Viime vuonna reippaasti yli puoli miljoonaa suomalaista hyödynsi kotitalousvähennystä.

Mannisen mukaan kotitalousvähennyksestä tulee Verohallintoon koko ajan erittäin paljon kysymyksiä runsaasta ohjeistuksesta huolimatta. Ihmisten kysymykset ovat konkreettisia. ”Olen teettänyt remontin ja maksanut laskun, mutta miten saan kotitalousvähennyksen?” ”Voinko saada kotitalousvähennyksen suoraan tililleni?”

”Kotitalousvähennyksen tilapäiset korotukset pysyvät voimassa vuonna 2024. Korotuksen saa kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön vähennykseen sekä öljylämmityksestä luopumiseen. Uutta on ensi vuonna se, että kotitalousvähennyksen saa myös fysioterapiasta ja toimintaterapiasta.” (VEROHALLITUS)

Verohallinto sai jo tämän vuoden tammi-lokakuussa yhteensä 20 277 puhelua koskien kotitalousvähennystä. Lisäksi 1 895 asiakasta on jättänyt tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana kotitalousvähennysaiheista OmaVero-viestiä. Asiakasyhteydenottojen kokonaismäärä on verrattain suuri.

Manninen muistuttaa, että viime vuonna kotitalousvähennyksen enimmäismäärät nousivat. Lisäksi uutena mahdollisuutena kotitalousvähennystä on pystynyt saamaan öljylämmityksestä luopumiseen.

Vielä vuonna 2021 kotitalousvähennystä pystyi saamaan enintään 2 250 euroa. Sen sijaan vuonna 2022 vähennyksen enimmäismäärään vaikutti se, mihin työhön kotitalousvähennystä haettiin.

Manninen tarkentaa, että perusparannus- ja kunnostustyössä henkilökohtainen enimmäismäärä on säilynyt 2 250 eurossa, mutta muissa työlajeissa, kuten kotitalous-, hoiva- ja hoitotyössä sekä öljylämmityksestä luopumisessa maksimivähennys on noussut 3 500 euroon.

– Eniten kotitalousvähennystä hyödynnettiin tuttuun tapaan perusparannus- ja kunnostustöihin. Niiden osuus kaikista kotitalousvähennyksen kustannuksista oli 77 prosenttia. Toiseksi suosituinta oli kotitaloustyö, jonka kustannusten osuus oli 18 prosenttia. Hoiva- ja hoitotyön kustannusten sekä öljylämmityksestä luopumisen kustannusten osuudet olivat molemmat 3 prosenttia.

Manninen muistuttaa, että yhteiskunta kannustaa luopumaan kotitalousvähennyskannustimella öljylämmityksestä aina vuoteen 2027 saakka.

”Erityisiä katvealueita ei ole”

Petri Mannisen mukaan kotitalousvähennys kohdistuu pääasiassa oman asunnon tai vapaa-ajan perusparannus- tai korjaustyöhön. Myös siivous ynnä muut vastaavat palvelut ovat yleisiä.

– Emme ole havainneet erityistä katvealuetta, jolta kotitalousvähennys jäisi erityisesti hakematta.

Otetaanpa sitten syvällisempään tarkkailuun vuosi 2021, jolloin Verohallinto myönsi kotitalousvähennystä kaikkiaan 420 miljoonaa euroa. Määrässä on kasvua vuonna 2020 myönnettyihin kotitalousvähennyksiin 8,8 prosenttia. Kotitalousvähennystä hyödynsi vuonna 2021 kaiken kaikkiaan 474 000 suomalaista. Määrässä oli kasvua 7,9 prosenttia vuoden 2021 lukuun.

– Osittain kotitalousvähennyksen merkittävää kasvua selittää se, että koronavuonna 2020 vähennystä hyödynnettiin aikaisempaa vähemmän.

Manninen toteaa, että eri maakunnissa asuvat ihmiset käyttävät hyvin eri tavoin kotitalousvähennystä. Esimerkiksi vuonna 2021 kotitalousvähennyksen hyödyntäminen lisääntyi eniten Päijät-Hämeessä, jossa kotitalousvähennyksen määrä nousi 15 prosentilla ja kotitalousvähennystä hyödyntäneiden määrä lähes saman verran eli 14,9 prosentilla. Vastaavasti vähiten kotitalousvähennyksen hyödyntäminen lisääntyi Lapissa, jossa vähennetty määrä nousi vain 3,2 prosentilla ja vähennyksen saaneiden lukumäärä ainoastaan 1,3 prosentilla.

1,6 prosenttia kotitalousvähennyksen kustannuksista oli peräisin työn teettäjän vanhempien kotona tai vapaa-ajan asunnolla tehdystä työstä. Hoiva- ja hoitotyössä osuus oli korkein eli 4,2 prosenttia kustannuksista syntyi vanhempien tai isovanhempien luona.

– Kaiken kaikkiaan vanhemmat ikäluokat hyödyntävät kotitalousvähennystä muita useammin. Vuonna 2021 kotitalousvähennyksestä maksimivähennyksen tehneitä oli 65 000, eli noin 14 prosenttia vähennyksen saaneista sai maksimivähennyksen. Kotitalousvähennyksen käyttö ja maksimivähennyksen saaminen olivat yleisempiä ylemmissä tuloluokissa vuonna 2021.

Uudisrakentaminen ja taloyhtiöiden remontit ulkopuolella

Petri Manninen kertoo, että asunto-osakeyhtiöissä tehtävät korjaukset ja remontit herättävät paljon kysymyksiä siitä, kuuluvatko ne kotitalousvähennyksen piiriin.

– Peruskysymys on, mitä osakas voi tehdä, mitä hänelle kuuluu, ja mitkä asiat ovat asunto-osakeyhtiön hartioilla. Esimerkiksi kattoremontti on taloyhtiön vastuulla.

– Jos taloyhtiössä muutettaisiin yhtiöjärjestystä siten, että kattoremontti kuuluisikin osakkaille, hankkeesta tulisi kuitenkin hyvin vaikea toteuttaa. Silloin jokaisen yhtiön osakkaan olisi hoidettava omalta osaltaan esimerkiksi sopimus- ja rahoitusasioita. Suurella todennäköisyydellä osoittautuisi myös ylivoimaisen vaikeaksi löytää yritystä, joka ottaisi työn hoidettavakseen, jos tilaajia olisi iso joukko.

– Taloyhtiön yhtiöjärjestyksen muuttamista kotitalousvähennyksen saamiseksi esimerkiksi kattoremontin yhteydessä kannattaa pohtia tarkkaan, koska silloin osakkaat olisivat henkilökohtaisesti vastuussa korjauksista taloyhtiön sijaan.

Manninen teroittaa, että taloyhtiössä asiat, kuten keittiö, lattia, kylpyhuone ja pinnoittaminen kuten tapetointi kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin.

– Selkeä yleissääntö on, ettei kotitalousvähennystä saa uudisrakentamisesta.

Manninen korostaa, että kaikissa epäselvissä kysymyksissä on hyvä olla yhteydessä Verohallintoon, josta kysyjä saa aina tarkan vastauksen.

Verohallinto on koonnut verkkosivuilleen laajan ja monipuolisen tietopaketin kotitalousvähennyksestä.

Vanhemmille kannattaa ostaa palveluja

Mitkä ovat sitten yksityiskohtia, joista kansalaisten olisi hyvä tietää nykyistä enemmän?

Petri Manninen toivoo, että yhä useammat ihmiset huomaisivat mahdollisuuden, että kotitalousvähennystä saa oman tai puolison vanhemmille ostetuista töistä, kuten siivous- ja hoiva- sekä hoitotöistä.

– Lapsille ostetuista töistä sitä vastoin ei saa kotitalousvähennystä.

Kotitalousvähennystä on korotettu 3 500 euroon asti kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä jo verovuosina 2022 ja 2023. Korotus on tulossa myös ensi vuodelle.

Kotitalousvähennys tuli jo vuonna 1997

Kotitalousvähennys on ollut muodossa tai toisessa olemassa jo 26 vuoden ajan.

Petri Manninen kertoo, että kotitalousvähennystä koskeva laki kotitaloustyön väliaikaisesta verotuesta (728/1997) oli kokeiluluontoisesti voimassa ajalla 1.10.1997–31.12.2000.

Tätä niin sanottua verotukimallia sovellettiin silloisissa Etelä- Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Samanaikaisesti oli Länsi- ja Itä- Suomen lääneissä kokeiluluontoisesti voimassa niin kutsuttu yritystukimalli, joka perustui lakiin kotitaloustyön väliaikaisesta tukijärjestelmästä (839/1997). Sen mukaan tuki myönnettiin suoraan kotitaloustyötä myyvälle yritykselle.

Vuoden 2001 alussa luovuttiin yritystukimallista, ja verotukimalli laajeni koko maahan. Kotitalousvähennyksestä säädettiin tuloverolaissa. Säännöksiä sovellettiin ensimmäisen kerran vuodelta 2001 toimitetussa verotuksessa. Tällöin myös vähennykselle säädettiin 100 euron omavastuu, ja vähennyksen saattoi saada myös kunnallisverosta.

Hallituksen esityksen perustelujen (HE 140/2000) mukaan vähennys myönnettiin edelleen samassa laajuudessa kuin aikaisemmin voimassa olleen määräaikaisen lain mukaan. Näin ollen tulkinta säilyi ennallaan sen suhteen, minkälaiseen työhön lakia sovelletaan, ellei asiasta ole erikseen säädetty.

Tämän jälkeen on useampaan kertaan muutettu kotitalousvähennyksen määriä.

”Kotitalousvähennystä voi saada remontin työkustannuksista enintään 2250 euroa, siivous-, kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä enintään 3500 euroa vuodessa.” (VEROHALLITUS)

Kotitalousvähennyksen rajoja koetellaan

Sujuuko ihmisillä kaikki asiat selkeästi kotitalousvähennyksen sääntöjen mukaan?

Petri Mannisen mukaan jotkin saattavat hakea kotitalousvähennystä myös muusta kuin työn osuudesta. Hakemuksessa on esimerkiksi koko laskun summa tarvikkeineen.

– Jotkin jakavat keinotekoisesti kotitalousvähennyksen useammalle vuodelle. Esimerkiksi työ tehdään kesällä, mutta lasku jaetaan kesälle ja seuraavalle talvelle. Tämä ei ole mahdollista.

– Kotitalousvähennystä yritetään hakea sijoitusasuntoon. Tällöin vähennys on tehtävä vuokratuloista.

MATTI PULKKINEN