Vauvakato on kiusallinen asia, syntyvyyden rajuun laskuun ei ole haluttu uskoa

Koko Suomessa vauvojen määrä on pysynyt 50 000 syntyneen alapuolella vuodesta 2018 lähtien. Maassamme syntyi viime vuonna 43 383 vauvaa, joista 4 196 pienokaista syntyi Pirkanmaalla.

Neljässätoista kunnassa Pirkanmaan 23 kunnasta vauvojen määrä oli alle sata. Kihniössä haikara vieraili viime vuonna vain seitsemässä kodissa ja Kuhmoisissa yhdeksässä perheessä.

Tampere on vauvatilaston ainoa tuhatkerholainen Pirkanmaalla viime vuoden 2 071 vauvalla. Uusia tamperelaisia on syntynyt vuodesta riippuen 2 274 vauvasta 2 071 vauvaan.

– Liitin silloin viestini osaksi maamme väestö- ja ikärakenteen muutosta, Aro kertoo.

SDP:n silloinen puheenjohtaja Antti Rinne puhui vuoden 2017 elokuussa synnytystalkoiden tärkeydestä. Aro korostaa, että tärkeän asian esille nostaminen oli jo seitsemän vuotta sitten akuutti ilmiö. Keskustelu lähti kuitenkin väärille raiteille puoluejohtajan huonon sanavalinnan takia. Aron mukaan silloin ei isosti vielä ymmärretty alkaneen vauvakadon tulevia seurauksia, jotka koskettavat yhteiskunnan kaikkia tasoja ja toimintoja.

– Laskeva syntyvyys on koettu yhteiskunnassamme kiusalliseksi aiheeksi, ja siksi siitä on isosti vaiettu. Ei olla haluttu nähdä eteenpäin, mitä saattaa tapahtua parinkymmenen vuoden kuluttua. Meillä ei ole haluttu uskoa, että vauvojen määrä laskee rajusti vuodesta toiseen. Päinvastoin. Vauvojen vähyyden on uskoteltu olevan ohimenevä ilmiö, Aro sanoo.

Aron mielestä yhteiskunnassamme on tosiasioiden tunnistamisen ja tunnustamisen korkea aika. Hän muistuttaa, että korjausliikkeet tapahtuvat hitaasti. Väestötutkijan katseet kohdistuvat valtion lisäksi hyvinvointialueisiin ja kuntiin. Jokaisen kolmen lapsiperheystävällisiin toimiin.

– Huomionarvoista on, että Väestöliiton tutkimus osoittaa, että suomalaisten lapsitoiveluku on merkittävästi isompi kuin toteutuma on ollut, Aro herättelee.

– Valtiontalouden alijäämä on jo nykyisellään katastrofaalinen. Kasvun tekijöihin – innovaatioihin ja vientiin – on pakko satsata. Se on ainoa tapa tämän laivan kääntämiseen. Meidän seutumme koittaa johtaa edestä tätä työtä, Ojala toteaa.

– Syntyneiden määrä vähenee, mikä vaikuttaa ajan myötä kuntien elinvoimaan. Demografia, väestörakenne muuttuu, joten lasten ja perheiden palvelujen tarve vähenee ja vastaavasti ikäihmisten kasvaa. Pitkällä aikavälillä työvoiman määrä supistuu, mikä vaikeuttaa myös elinkeinojen kehitystä. Tehostamisesta ja tuottavuudesta tulee yhä tärkeämpää. Myös maahanmuuttajien integroimisessa yhteiskuntamme voimavaraksi tulee onnistua, Nurminen miettii. 

– Siihen vaikuttavat syntyvyys, kuolleisuus ja nettomuutto. Väestökehityksen määrän lisäksi huomiota on kiinnitettävä väestön ikärakenteeseen, mikä vaikuttaa esimerkiksi taloudelliseen huoltosuhteeseen, kuntatalouteen sekä elinkeinoelämän ja muiden työnantajasektoreiden toimintaedellytyksiin, Lipsanen ja Kolehmainen tarkentavat.

– Syntyvyys on siis vain yksi, mutta sinällään tärkeä väestökehityksen komponentti, jota yhtäältä selittävät monet tekijät ja joka toisaalta vaikuttaa kumuloivasti pitkäaikaiseen väestökehitykseen. Kunnilla on suhteessa väestökehitykseen kahtalainen rooli: yhtäältä se vaikuttaa kuntien omaan toiminnalliseen ja taloudelliseen suoriutumiseen ja toisaalta koko kuntayhteisön, mukaan lukien yritykset, toimintaan. Näin ollen kuntien on syytä tehdä aktiivisia ja realistisia väestökehitykseen vaikuttavia toimia sen rinnalla, että ne sopeuttavat omaa toimintaansa suhteessa toteutuneeseen ja odotettavaan väestökehitykseen, Lipsanen ja Kolehmainen miettivät.

– Maakunnassa on useampi kunta, joissa on syntynyt alle 15 lasta vuodessa. Käymme ja olemme käyneet läpi erilaisia vaihtoehtoja sen suhteen, mikä on paras järjestää palveluja, kun asiakasmäärät pienevät. Jo nykyisellään lapsimäärät eri kunnissa ovat hyvin pieniä. Laajemmin ja pidemmällä tähtäimellä ajateltuna yhteiskunnallinen muutos on iso. Jos pohditaan esimerkiksi seuraavan 20-30 vuoden päähän, on selvää, että näillä syntyvien määrillä ei pystytä kattamaan sosiaali-, terveys- ja pelastusalan työvoimatarpeita, ei Pirkanmaalla, eikä koko Suomessa, Ruokonen avaa.

Ruokonen kertoo, että palveluiden verkoston suunnittelussa on otettu huomioon väestöennusteet, myös lasten määrän muutokset kunnittain.

– Näiden perusteella on tehty päätöksiä esimerkiksi sote-asemista, lähi-asemista ja liikkuvilla palveluilla korvattavista lähiasemista. Painopisteen siirto kivijalkatoimipisteistä digitaalisiin palveluihin mahdollistaa palvelujen tuonnin lapsiperheille kotisohvalle asuinpaikasta riippumatta. Liikkuvilla palveluilla turvataan palvelut alueille, jossa lasten määrä vähenee. Toisaalta Tampereen kaupunkiseudulla on tarve uusille sote-asemille väestönkasvun ja palvelutarpeen lisääntymisen takia. Lisäksi Pirkanmaalla hyvinvointialue järjestää jokaisessa Pirkanmaan kunnassa 272 eri koulussa oppilashuollon palvelut, Ruokonen selvittää.

– Alhaisempi syntyvyys vaikuttaa suoraan työvoiman saatavuuteen, kulutuskysyntään sekä talouden rakenteeseen kuntakoosta riippumatta, Pöllänen lisää.

– Alhainen syntyvyys johtaa väestön ikääntymiseen, mikä vähentää uuden työvoiman saatavuutta. Tulemme tarvitsemaan jokaiseen kuntaan lisää maahanmuuttajia, Pöllänen näkee.

Pölläsen mukaan osaavasta työvoimasta on jo nyt pula.

– Meillä tulee olemaan haasteita löytää osaamista muun muassa teknologia-aloille, joissa tarvitaan jatkuvaa uutta osaamista. Täydennyskoulutuksen tarve tulee kasvamaan. Työikäisen väestön pienentyessä sillä on vaikutuksia yritysten tuottavuuteen, kun osaavaa työvoimaa ei saada riittävästi, sekä verotuloihin. Tämä puolestaan voi johtaa taloudelliseen paineeseen esimerkiksi julkisten hyvinvointipalveluiden ylläpitämisessä ja mahdollisesti tarpeeseen korottaa veroja. Väestön ikääntyessä ja syntyvyyden laskiessa yritysten voi olla vaikea löytää uusia, koulutettuja työntekijöitä. Kunnissa onkin tärkeä varmistaa maahan muuttaneen työvoiman ja heidän perheensä kotoutuminen, jotta apua osaajapulaan saadaan kansainvälisestä työvoimasta, Pöllänen sanoo.

– Huoltosuhteelle tämä on haasteellinen yhtälö. Ratkaisuna näen työperäisen maahanmuuton. Viime vuosina työperäistä maahanmuuttoa onkin ollut hyvin, osin varmaan Ukrainan tilanteen johdosta. Jatkossakin työvoimasta tulee pitää huolta. Pirkanmaalle tämä voisi tarkoitta sitä, että teemme hyvää yhteistyötä yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten sekä yritysten kanssa. Ulkomaisten opiskelijoiden harjoittelupaikkoja pitää olla riittävästi. Siten todennäköisesti saamme heitä myös jäämään työelämään enemmän niin Pirkanmaalle kuin ylipäänsä Suomeen. Tampereen vetovoimatekijöitä kannattaa nostaa esille, sillä elämän hyvään laatuun on täällä erinomaiset mahdollisuudet, Vilpponen perustelee.