Pirkanmaan Kokoomuksen uusi piiripomo luotsaa muutoskärjellä puoluekenttää

Tammikuun alussa yksivuotisen puheenjohtajakauden Pirkanmaan Kokoomuksessa aloittava sastamalainen rehtori Jari Andersson nostaa muutoksen puoluetyönsä tärkeimmäksi nimittäjäksi. Hänen mukaansa ajan vaatimukset haastavat niin kunnalliselämää kuin maakunnan ja hyvinvointialueen toimintaa. Yläkouluikäisten keskuudessa työskentelevä Andersson näkee, että yhteiskunnan toimivuuden kannalta on välttämätöntä saada nuoret kiinnostumaan poliittisesta toiminnasta. Hän kiittelee uutukaista Pirkanmaan hyvinvointialueen nuorisovaltuustoa, jonka jäsenet ovat jo nostaneet keskusteluun tärkeitä pointteja sote- ja pelastustoimen uudistuksesta.

Jari Andersson sai viime tiistai-iltana Pirkanmaan Kokoomuksen syyskokouksessa 43 äänellä vahvan valtakirjan piirin puheenjohtajaksi. Vastaehdokkaana ollut tamperelainen Rimma Ahonen keräsi 29 äänen kannatuksen.

Andersson vaalii kokoomusväen yhtenäisyyttä. Hänen mielestänsä Pirkanmaalla ei saa syntyä minkäänlaisia kuppikuntia, kuten vastakkainasettelua ruokkivia leirejä Tampereen ja pienten kuntien välille.

Kolmas kerta toden sanoi. Andersson on kisaillut piiripomon paikasta kaksi kertaa aiemminkin. Niissä mittelöissä Leena Kostiainen ja Aleksi Jäntti vetivät pisimmät korret. Andersson pohtii, että hän seutukaupungista nousevana maakunnan miehenä voi olla juuri tässä ajassa rakentava ja puolueen rivejä kokoava voima.

Pirkanmaan yhtenäisyys joutui hiljan koetukselle, kun maakuntaan ei syntynytkään yhtä Tampere-vetoista työllisyysaluetta. Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtion työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille ja kuntien muodostamille yhteistoiminta-alueille 1. tammikuuta vuonna 2025. Pirkanmaalle tulee Tampere- ja Sastamala-vetoiset työllisyysalueet.

– Vaikka työllisyysalueita on kaksi, niiden on päästävä keskenään hyvään yhteistyöhön. Vetovoimainen ja kasvunälkäinen Pirkanmaa tarvitsee yhteen hiilen puhaltamista, ei hajottamista. On muistettava, että myös työllisyysalueiden rakenteet elävät yhteiskunnassa tapahtuvien muutoksien seurauksina, Andersson sanoo.

Pirkanmaa voi saada mepin

Jari Andersson muistuttaa, että hän on nyt rinta rottingilla tukemassa Alexander Stubbia presidentiksi.

Andersson kertoo, ettei hän ollut täysin vakuuttunut Stubbista, kun hän oli puolueen puheenjohtajana.

– Stubb on kasvanut. Hänen taitonsa ja osaamisensa ovat erittäin vahvat.

Andersson sanoo, että Pirkanmaa pystyy saamaan alkukesällä järjestettävissä Euroopan unionin vaaleissa oman meppinsä.

– Pirkanmaalaisia on runsaat 538 400. Kokoomuksella on vahva ja varteenotettava ehdokas yrittäjä ja varakansanedustaja Jocka Träskbäck Lempäälästä.  

Kansalaistoiminta kukoistamaan

Yhteistenasioiden hoitamiseen monella rintamalla osallistuva Jari Andersson pitää koko nykymuotoisen yhteiskunnan yhtenä kivijalkana aktiivista kansalaistoimintaa. Sitä tarvitaan myös poliittisten puolueiden elinvoimaisina säilyttämisessä.

Andersson käynnistää ensityökseen jäsentalkoot. Hänen mielestään Pirkanmaan Kokoomus sekä puolueen kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset tarvitsevat aktiivisia ja sitoutuneita toimijoita.

– Kansalaisia on puhuteltava puoluetoiminnan merkittävyydellä. Uutta virtaa on jaettava koulutuksissa ja seminaareissa sekä strategiapäivissä. Puoluetoiminnasta on saatava niin vetovoimaista, että ihmiset ovat valmiita luopumaan muun muassa ruutuajasta yhdistys- ja järjestötoiminnan hyväksi.

Puoluetoiminta virkoaa, kun jäsenmäärä kasvaa. Samanaikaisesti Andersson satsaa nuorisotoimintaan. Se on aloitettava kaikissa 23 pirkanmaalaisessa kunnassa.

– Monien yhdistysten ja järjestöjen vastuunkantajat ovat jo hyvällä iällä. Konkarien tehtävänä on kannustaa ja nostaa uudet ikäryhmät ja sukupolvet remmiin.

Andersson uskoo, että jo toiminnan säännöllisyys on omiaan sitouttamaan ihmisiä yhteistenasioiden hoitoon. Jokaisella organisaatiolla piirihallituksesta paikallisyhdistykseen on oltava vuosikello, johon kootaan kaikki tärkeät stepit.  

– Linja on kirkastettava, ja sen on oltava kaikilla kristallinkirkkaana.   

SDP:n Paavo Lipposen hallituskaudella nostettiin osallistumisen aktivointi kansalliseksi tavoitteeksi. Andersson muistuttaa, että esimerkiksi nuorisovaltuustot ovat lunastaneet paikkansa kunnissa. Oppilaskunnat ovat puolestaan keskeisinä kehittäjinä yläkouluissa ja lukioissa.

– Muiden muassa sastamalaisista nuorista on varttunut valtakunnallisia poliitikkoja. Kannustavina esikuvina ovat nykyiset kansanedustajat Ilmari Nurminen (sd.) ja Miko Bergbom. Pirkanmaalla on taatusti potentiaalia.

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallituksessa ja valtuustossa oleva Andersson kiittelee Pirhan nuorisovaltuustoa, joka on jo etsikkoaikanaan nostanut monta tärkeää asiaa suurennuslasin alle.

– Osallisuus lisii ja osattomuus vähenee, kun nuoret saadaan mukaan.  

”Muutostarve on läsnä koko ajan”

Pirkanmaan Kokoomuksen ohjaksissa Jari Andersson toimii unilukkarina. Hän muistuttaa, että muutoksesta on tullut uusi normaali yhteiskunnan joka tasolle.

Andersson nostaa tikun nokkaan kunnat. Hänen mielestänsä mukavuusalueelle jääminen on vaarallista ja tekemättömyys myrkkyä.

– Lähihistoria on jo todistanut, että Paras-hankkeen eli kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lopahtaminen kahden vaalikauden jälkeen vuonna 2012 on merkinnyt pysähtyneisyyden aikaa kuntakentällä. Paras-hanke olisi ansainnut jatkoa.

Andersson on vakuuttunut siitä, että edessä oleva iso valtiontalouden remontti muuttaa voimakkaasti muun muassa kuntarahoitusta. Uudistuksen toteutus nostaa esille elämän ja kuoleman kysymykset. Kuntakartan uudelleen piirtäminen on edessäpäin.

– Hyvinvointialueet ovat toimineet pian vuoden. Niiden rahoitus hakee kestävää muotoaan. Hyvinvointialuelaisten valitus on tällä hetkellä kovaa; pienistä asioista syntyy iso huuto. Pirhan rakenne on nyt luotu, mutta se on vasta harsittu kokoon. Ompeleiden olisi annettava lujittua kaikessa rauhassa. Edessä on kylläkin organisaation tiivistäminen.

Andersson laskee, että Pirha löytää asemansa ja suuntansa 3-5 vuoden sisällä.

– Elinvoimakunnat hakevat vakautta ja tasapainoa talouteensa. Kuntien vanhat rakenteet eivät enää kanna.  

– Kunnat saavat vuoden 2025 alussa hartioilleen työllisyyspalveluiden toteuttamisen. Tämäkin palanen on iso rahakysymys.

Andersson sanoo, että murros vaikuttaa myös maakuntaliittojen elämään, meillä Pirkanmaan liiton olemassaoloon.

– Kyse on isosti siitä, miten kukin taho linjaa strategiansa, asemoituu osaksi kokonaisuutta. Organisaatiot päättävät, onko muutos sille mahdollisuus vai uhka.

Maakunta on tuttu

Kokoomuspomo Jari Andersson on käynyt jokaisessa pirkanmaalaisessa kunnassa.

– Tunnen hyvin kompaktin Pirkanmaan.

53-vuotias rehtori johtaa Sylvään koulua Sastamalassa. Hän nuijii päätökset pöytään seutukaupungin valtuustossa. Kuntapäättäjä on Kuntaliiton valtuuskunnan jäsen ja Kevan hallituksen varajäsen.

Andersson istuu Pirhan aluevaltuustossa ja -hallituksessa.

Andersson on jäsenenä Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston hoitokunnassa.

Pirkanmaan kokoomuksen puheenjohtajana Anderssonista tulee puoluehallituksen jäsen. Hän on lisäksi Kansallissäätiön puheenjohtaja.

Eurooppalaisen ulottuvuuden tarjoaa varajäsenyys EU:n alueiden komiteassa.

MATTI PULKKINEN