Kuntaliiton Lindberg työllisyyspalveluista: ”Kunnat tekevät saamillaan voimavaroilla parhaansa”

– Mutta kunnat ovat siihen nähden edenneet valmistelussa hyvin, ja ne ovat pyrkineet ottamaan huomioon valmisteluissaan kaikki mahdolliset osatekijät, Lindberg kiittää. 

– Historiallisesti merkittävä uudistus on toteutettu todella pikaisella aikataululla. Tärkeintä tällä hetkellä on, että asiakkaiden palvelut jatkuvat katkeamattomina siirtymävaiheen yli. Jatkossa on tärkeää, että uudistus integroidaan kuntaekosysteemiin ja uudistuksen päällekkäisiä toimintoja yhdenmukaistetaan, digitalisoidaan ja automatisoidaan sekä työllisyyden edistämiseen liittyvää lainsäädäntöä väljennetään vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeita, Lindberg listaa.

Kuudentoista pirkanmaalaisen kunnan muodostama Tampereen seudun työllisyysalue aloittaa toimintansa tulevan vuoden alussa. Mitä kunnissa ajatellaan nyt uutukaisesta työllisyysalueesta, jonka vastuukuntana on Tampere?

Pirkanmaalla aloittaa tammikuun alussa kaksi työllisyysaluetta. Tampereen seudun työllisyysalue muodostuu 16 kunnasta. Läntisen Pirkanmaan työllisyysalue tuottaa palvelut kuudelle kunnalle. Pohjoispirkanmaalainen Mänttä-Vilppulan kaupunki on valinnut kumppanikseen Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen.

Tampereen seudun työllisyysalueeseen kuuluvat vastuukaupungin lisäksi Akaa, Juupajoki, Kangasala, Kuhmoinen, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. 

Sastamalan kaupunki on vastuukuntana Läntisen Pirkanmaan työllisyysalueessa, johon kuuluvat Sastamala lisäksi Punkalaidun, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano ja Kihniö.

Erja Lindberg toteaa, että TE-toimistojen sijaan sekä henkilö- että yritysasiakkaat ottavat tämän vuoden vaihteen jälkeen yhteyttä työllisyysasioissa omaan kotikuntaansa. ​

– Kunnat tuntevat asukkaansa ja elinkeinoelämänsä parhaiten, mikä mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin sopivien ja yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen toteuttamisen, Lindberg tarkentaa.​

Uudistus merkitsee arjen asioihin muutoksia, joten kuntalaisilla on oikealla tiedolle suuri tilaus.

– Huolimatta TE-palveluiden hallinnollisesta järjestämisestä ja työllisyysalueiden rakenteista, asukkaiden on jatkossa käännyttävä oman kunnan puoleen työllisyyspalveluihin liittyvissä kysymyksissä samaan tapaan kuin etsiessään esimerkiksi teknisiä palveluja tai tietoa päivähoitopaikasta. Omasta kunnasta saa minimissään ohjausta ja neuvontaa, Lindberg syventää.

– Uudistuksessa työnhakijoiden ei tarvitse tehdä mitään, vaikka palveluntarjoaja vaihtuu. Heidän asiointikanavansa säilyvät ennallaan, ja sähköisenä asiointipaikkana toimii sekä henkilö- että yritysasiakkaiden osalta jatkossakin Työmarkkinatori, Lindberg lisää.

Lindberg korostaa, jos työllisyysasiantuntijoiden ja -palveluiden sähköpostiosoitteisiin tai puhelinnumeroihin tulee muutoksia, kertovat kunnat muutoksista esimerkiksi verkkosivuillaan. TE-toimistot ovat viestineet muutoksesta syksyn aikana asiakkaille omien kanaviensa kautta.  

– Lisäksi TV:n kautta jatkuvat yleishyödylliset tietoiskut, jotka kertovat uudistuksesta, Lindberg mainitsee.

– Kunnille siirtyy KEHA-keskuksen (ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus) arvion mukaan esimerkiksi noin 46 000 pahimmillaan yli vuoden myöhässä olevaa harkinnanvaraista kulukorvausta, joista esimerkkinä ovat ukrainalaisten korvaukset, Lindberg kertoo.​

Lindbergin mukaan rahoitus lakisääteisiin tehtäviin on siirtymässä kuntiin alimitoitettuna, ja valtiolta siirtyvä palveluvelka tuo lisähaastetta kunnille.​ Valtio korvaa kunnille maksatukseen liittyvät kulukorvaukset, mutta henkilöresursseja ei korvata. Jonojen purkaminen syö jo ennestään vähäisiä resursseja.​

– Kunnat tekevät saamillaan voimavaroilla parhaansa, jotta jonot saadaan purettua mahdollisimman pikaisesti. Asiakkaat ovat TE-uudistuksen keskiössä, ja kunnat pyrkivät ehkäisemään ja minimoimaan asiakkaille siirrosta aiheutuvia haittoja huolellisella varautumisella, Lindberg vakuuttaa.​

Erja Lindberg muistuttaakin, että uudistus pitää sisällään mahdollisuuksia kehittää paikallisia palveluja yrittäjäystävällisempään suuntaan

– Onnistuessaan työllisyysalueet tuottavat palvelujaan oikea-aikaisesti, joustavasti ja kohdennetusti, jotta yrittäjät voivat keskittyä liiketoimintansa kehittämiseen, Lindberg tarkentaa.

Lindbergin mukaan TE-uudistuksen kokonaisvaikutukset kirkastuvat vasta vuosien päästä.

– Kuitenkin jo nyt tiedetään, että kunta on hyvä alusta tuomaan yhteen kaikki kasvun ja elinvoiman kannalta keskeiset toimijat: yritykset, uutta työtä etsivät, yrittäjyyttä suunnittelevat, työllisyysalueiden palvelut, koulutuksen järjestäjät sekä kolmannen sektorin toimijat, Lindberg luettelee.

Lindberg teroittaa, että elinvoiman ytimessä ovat nimenomaan kullakin alueella toimivat yritykset.

Uudistuksen keskiössä ovat myös ammatillisen koulutuksen järjestäjät.

Lindberg painottaa, ettei tavoitteena ole vain siirtää palveluja ja henkilöstöä valtiolta kunnille, vaan kehittää työvoimapalveluita entistä vaikuttavammaksi esimerkiksi suuntaamalla ammatillista koulutusta tukemaan paremmin alueen työllisyyttä ja yritysten tarpeita.

Erja Lindberg sanoo, että kunnilla on taloudelliset kannusteettyöllisyyden, elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämiseen.​

– TE-uudistuksessa kunnille siirtyvä rahoitus on kokonaisuudessaan yleiskatteista eli kunnan täysin vapaasti käytettävää tuloa, kuten koko muukin valtionosuusrahoitus. Mitään osaa rahoituksesta ei siis ole korvamerkitty juuri TE-tehtävien rahoitukseen eikä vuoden 2025 jälkeen kunnalle myönnetystä valtionosuudesta ole mahdollisuutta yksiselitteisesti erottaa TE-tehtävien laskennallista osuutta. Tämä tukee kunnallista itsehallintoa ja tuo laajenevat TE-tehtävät kunnan strategiassa ja resurssoinnissa samalle viivalle muiden lakisääteisten tehtävien kanssa, Lindberg korostaa. 

Uudistuksessa katseet kohdistuvat voimakkaasti työttömien työllistämiseen.

– TE-uudistus tuo palvelut lähemmäs kuntalaisia, mikä lisää työvoimapalvelujen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Kaikki nämä tekijät yhdessä tukevat työnhakijoiden nopeamman työllistymisen tavoitetta sekä edistävät työllisyyden samalla myös koko alueen elinvoimaa, Lindberg näkee.

Pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen halutaan kohennusta.

Lindberg painottaa, että kannustava rahoitusmalli palkitsee kuntia ja työllisyysalueita työllistämisestä ja töihin ohjaamisesta, eli kunnilla on vahva kannustin saada kaikki työnhakijat työmarkkinoille.

– Nyt syntyneiden pitkäaikaistyöttömien varanto on kasvanut pitkän ajan saatossa, ja osa heistä on väärällä etuudella. Jos pitkäaikaistyötön tarvitsee useampaa tukea samanaikaisesti, hänet voidaan ohjata työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteistoimintamallin palveluihin, Lindberg kertoo.

Katso tämän linkin takaa Kuntaliiton tekemän kartan maamme 45 työllisyysalueesta. Klikkaamalla työllisyysaluetta, näet mitkä kunnat työllisyysalueen muodostavat. Kartta julkaistaan Kuntaliiton luvalla.