YLÖJÄRVELÄISLÄHTÖINEN Pauliina Koskinen valmistui pari vuotta sitten kasvatustieteen maisteriksi Itä-Suomen yliopistossa. Hänen pääaineinaan olivat käsityötiede ja monimateriaalinen käsityö. Sivuaineina olivat englannin kieli ja kulttuuri. Koskinen on ensimmäisiä käsityönopettajia, jolla on koulutus ja pätevyys molempiin käsityöaineisiin. Koululla on keskeinen tehtävä lasten käsityöinnostuksen virittämisessä ja käsityötaitojen opettamisessa, mutta Koskinen muistuttaa kodin ja vanhempien tärkeästä roolista käsityökärpäsen puraisemisessa. – Vanhemmat voivat herättää kiinnostuksen tarjoamalla monipuolisia välineitä ja materiaaleja käsityön harrastamiseen. He voivat kannustaa

KOTIKASVATUKSEN psykologiaan, lasten sosiaaliseen kehitykseen ja aggressiivisuuden tutkimukseen vuosikymmeniä kestäneellä urallaan keskittynyt emeritaprofessori Lea Pulkkinen, 85, muistuttaa, että motoriikan kehitys ja lapsen hermoston kehitys etenevät rinta rinnan. Vartalon keskiosan toimintakyky kehittyy aikaisemmin kuin ääriosien. Niinpä käveleminen kehittyy ennen tarkkuutta vaativia sormien liikkeitä. Keskilapsuudessa, 6–12-vuotiaana, lasten lihashallinta paranee ja liikkeiden yhteensovittaminen kehittyy. Pulkkinen sanoo, että fyysinen aktiivisuus ja sen osana hienomotoriikan harjoittelu kehittää aivoja. Kun etuaivojen ohjaustoiminnot kehittyvät, motorisen toiminnan suunnittelu