Yrittäjänä työskentelevä Nerve tahtoisi tuoda joustavuutta työmarkkinoille esimerkiksi paikallisella sopimisella. Hän liputtaa myös maksuttoman opiskelun puolesta.
Juhana Nerveen ajatuksissa on ollut myös kunnallispolitiikka. – Mielipiteeni Ylöjärven politiikasta on painokelvotonta. Minulla on sellainen kuva, että siellä on sellainen pieni piiri pyörii -meininki. Luulen, että uutena ehdokkaana olisi aika vaikea mahtua väliin.[/caption]
Juhana Nerve, kuka olet?
– Olen 42-vuotias soppeenmäkeläinen, jonka perheeseen kuuluu kaksi omaa lasta sekä puoliso ja hänen kaksi lastaan.
Mitä teet työksesi?
– Tällä hetkellä työskentelen reissuhommissa Orimattilassa, jossa teen rakennusalalla kirvesmiehen ja laattamiehen hommia yhden miehen yrityksessäni.
Oletko ollut politiikassa aiemmin?
– Edellisissä eduskuntavaaleissa olin ehdokkaana Piraattipuolueen riveissä Uudenmaan vaalipiirissä, vaikka Pirkanmaalla asuinkin. Heillä oli tuolloin puutteita ehdokkaista, joten suostuin vaihtamaan vaalipiiriä, mikä sopi hyvin myös reissuhommieni vuoksi.
– Myös veljeni oli ehdolla samaan aikaan Piraateissa Pirkanmaan vaalipiirissä, niin katsoin, että ihan hyvä etteivät veljekset kilpaile samoista äänistä.
Nyt olet ehdokkaana Liberaalipuolueen reiveissä. Mikä sai sinut vaihtamaan puoluetta?
– Aikoinaan piraatteihin liittyessäni ei ollut olemassa mitään Liberaalipuoluetta. Katsoin siis piraattien olleen lähimpänä aatteitani, vaikka siellä oli myös sellainen porukka, joka oli täysin vastaan omia aatteitani.
– Seurasin alusta asti liberaalien perustamista ja heidän mielipiteitään ja lopulta puolue osoittautui kaikista mielenkiintoisimmaksi ja sellaiseksi, jonka ajatukset ovat kaikista puolueista lähimpänä omia ajatuksiani.
– En myöskään tahdo valtapuolueisiin, sillä koen, ettei niillä ole mielipidettä. Ne ovat vain isoja koneistoja, jotka pyörittävät jotakin ajastusta. Valtapuolueet toimivat kuin etujärjestöinä.
Millaisia vaaliteemoja sinulla on?
– Yksi tärkeistä teemoista on joustavuus työmarkkinoilla ja yrittäjyyteen liittyvä paikallinen sopiminen. Eli mahdollistettaisiin esimerkiksi pienyrittäjän ja tämän työntekijän neuvottelu siten, ettei hommaa johdeta vain jostakin ylhäältä päin.
– Mietitään vaikka rakennusalaa: Esimerkiksi kahden miehen yrityksessä, jossa isäntä ja palkollinen tekevät työtä yhdessä, ei isäntä saa korvausta ylitöistä. Lain mukaan hänen on maksettava ylityökorvaus työntekijälleen, vaikka tämä ei sitä haluaisi. Tässä voitaisiin sopia peruspalkka tai tehdä työtä urakkaluontoisesti.
– Toinen tärkeä teema on lapsiperheiden tasa-arvoisuus koulunkäyntiin liittyen. Esimerkiksi lapsen hakeutuminen toisen asteen koulutukseen ei saa olla kiinni vanhempien tuloista. Sen pitäisi olla yhtä lailla ilmainen, kuin peruskoulun.
– Tietyissä toisen asteen kouluissa esimerkiksi oppimateriaalit maksavat. Meillä Suomessa kuitenkin olisi mahdollisuus siihen, että kaikki pääsisivät opiskelemaan riippumatta siitä, onko perhe hyvätuloinen vai ei.